Kansanedustaja Pertti Salolainen kertoi Studio55.fi-lähetyksessä, mitkä seikat tukivat Euroopan unioniin liittymistä.
– Olen hämmästellyt viime aikoina, kuinka historiattomia monet nuoret poliitikot ovat. He eivät ole perehtyneet niihin vaikeisiin aikoihin, jotka silloin olivat. Tosiasiahan on se, että ennen EU-jäsenyyttä Suomi oli melkoinen tuppukylä, kansanedustaja Pertti Salolainen totesi.
Suomi oli 1990-luvun alussa suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, ja työttömyys oli kova. Neuvostoliiton hajoamisen myötä Suomen ulkomaankauppa romahti 20 prosenttia.
Suomi oli vähällä joutua valuuttarahaston holhoukseen, koska se oli hirvittävässä pankkikriisissä. Maamme ei ollut ihan Kreikan tilanteessa, mutta ei kovin kaukana siitä. Suomen koko elinkeinoelämän ja pankkijärjestelmän uskottavuus oli todella kyseenalainen.
– Silloin oli aivan käsittämättömän kurja tilanne, ja oli todella välttämätöntä, että neuvoteltiin ensinnäkin ETA-sopimus ja sitten EU-jäsenyys. Sillä tavalla me pääsimme kiinni kansainväliseen talouteen ihan toisella tavalla, Salolainen sanoi.
Ennen EU-jäsenyyttä Suomessa oli vain parikymmentä isoa yhtiötä, jotka kilpailivat kansainvälisillä markkinoilla. Kaikki muut olivat kotimarkkinatalouksia ja suojeltuja ulkomaiselta kilpailulta.
Salolaisen mielestä on päivänselvää, että EU-jäsenyys merkitsi pelkästään hyvää koko Suomen taloudelliselle järjestelmälle.
– Keskustelu tänä päivänä on historiatonta. Ei tajuta, miten välttämätöntä EU-jäsenyys oli Suomelle, ja miten se itse asiassa nosti Suomen ja Nokian siinä mukaan. Tämä on tärkeää pitää mielessä tänä päivänä, Salolainen muistutti.