Ruotsin kielen A-oppimääränä valinneiden yhdeksäsluokkalaisten osaaminen on tyydyttävällä tasolla, arvioi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
Kouluarvosanoin kuvattuna oppilaista enemmistön osaaminen vastasi arvosanaa seitsemän heidän siirtyessään perusopetuksesta jatko-opintoihin. Oppilaiden vahvimmat taidot olivat kirjoittaminen ja puhuminen. Heikoimpia tulokset olivat kuullun ymmärtämisessä.
Tyttöjen ja poikien osaaminen oli Karvin mukaan lähes samantasoista. Ruotsin perusopetuksen jo ensimmäiseltä luokalta aloittaneilla osaaminen oli parempaa kuin kolmannella, neljännellä tai viidennellä luokalla aloittaneilla.
Huomattavia eroja osaamisessa oli lukioon ja ammatilliseen koulutukseen aikovien välillä. Lukioon aikovien osaaminen oli selkeästi parempaa.
Asenteissa pieni muutos
Oppilaiden käsitykset ruotsin kielestä ja sen opiskelusta olivat keskimäärin neutraalit. Karvin mukaan käsitykset ruotsin kielen hyödyllisyydestä esimerkiksi jatko-opinnoissa ja työelämässä ovat kuitenkin muuttuneet hieman kielteisemmiksi edellisen, vuonna 2013 tehdyn arvioinnin jälkeen.
– Pitkän ruotsin valinneiden oppilaiden käsitykset ovat kokonaisuudessaan myönteisemmät kuin ruotsia B1-oppimääränä opiskelevien. Tätä kannattaisi hyödyntää oppilaiden opiskeluinnon ylläpitämisessä ja vahvistamisessa, sanoo johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä tiedotteessa.
Karvin mukaan kieltenopetuksen varhentaminen ei ole lisännyt ruotsin A-kielenä valinneiden oppilaiden määrää, ja yhä harvemmalla nuorella on intoa opiskella muita kieliä kuin englantia. Toisen kotimaisen kielen näkyvyyttä ja käyttömahdollisuuksia koulun ulkopuolella tulisi Karvin mukaan lisätä ja monipuolistaa.
Karvi arvioi yhdeksäsluokkalaisten A-ruotsin oppimistuloksia 9. luokan lopussa viime vuoden maaliskuussa. Oppilaiden kielitaitoa arvioitiin kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävillä sekä puhumis- ja kirjoitustehtävillä.
Arviointiin osallistui yli 1 400 oppilasta yhteensä 50 koulusta.