Ruotsia toisena kotimaisena kielenä opiskelevista kaksi kolmasosaa sai kirjoitustaidoissa korkeintaan arvosanan 5. Se ei vastaa jatko-opinnoissa tarvittavaa osaamista.
Yhdeksäsluokkalaisten ruotsia toisena kotimaisena kielenä opiskelevien ruotsin kielitaito jää kouluarvosanaa 6 vastaavalle tasolle, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviosta.
Ruotsin kielen kirjoittamisessa jopa kaksi kolmasosaa saavutti vain kouluarvosanaa 5 vastaavat tai sitä heikommat taidot. Heikko kirjoitustaito on Karvin arvion mukaan erityisen huolestuttavaa, sillä se ei pysty missään määrin vastaamaan jatko-opinnoissa tarvittavaa osaamista.
Osaamistaso laskenut
Ruotsin kielen osaamistaso on laskenut Karvin edellisestä, vuonna 2008 tehdystä arviosta. Tuolloin esimerkiksi kirjoitustehtävässä arvosanaa 5 vastaavalle tasolle jäi 14 prosenttia oppilaista.
Oppilaiden ruotsin kielen osaamista testattiin luetun ymmärtämisen, kuullun ymmärtämisen, puhumisen ja kirjoittamisen osalta. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista ei saavuttanut kouluarvosanaa 8 vastaavaa taitotasoa yhdessäkään näistä osa-alueista.
Vastaavasti vain neljä prosenttia oppilaista saavuttivat kouluarvosanaa 8 vastaavan tason kaikilla neljällä osa-alueella.
Arviossa tarkasteltiin, kuinka hyvin ruotsia B1-kielenä opiskelevat yhdeksäsluokkalaiset saavuttavat kouluarvosanoja 5, 7 ja 8 vastaavat tavoitteet. Toisen kotimaisen kielen opiskelu B1-kielenä aloitetaan yleensä kuudennella luokalla.
Arviointiin osallistui 4 260 yhdeksäsluokkalaista keväällä 2022. Arviointiaineistona olivat oppilaiden kielitaitoa mittaavat tehtävät sekä oppilaille, opettajille ja rehtoreille tehdyt kyselyt.
2:08
Päättötodistusten ja Karvin arvosanoissa eroja
Oppilaat olivat Karvin mukaan vahvimmillaan luetun ymmärtämisessä, jossa kouluarvosanaa 8 tai sitä paremman taitotason saavutti lähes 30 prosenttia oppilaista. Sen sijaan esimerkiksi kirjoitustehtävissä tälle tasolle ylsi vain noin 12 prosenttia.
Ruotsin kielen puhumisessa jopa puolet opiskelijoista jäi kouluarvosanaa 5 vastaavalle tasolle.
Oppilaat olivat saaneet keskimäärin noin yhden numeron paremman arvosanan päättötodistukseen ruotsista toisena kotimaisena kielenä kuin miten he olivat menestyneet Karvin arvioinnissa. Päättötodistuksessa otetaan kuitenkin huomioon esimerkiksi tuntityöskentely, mitä ei ole tarkasteltu Karvin arvioinnissa.
Lukioon ja ammattikouluun tähtäävien välillä selviä eroja
Ruotsin osaamisessa oli merkittäviä eroja lukioon ja ammatilliseen koulutukseen aikovien välillä.
Ammatilliseen koulutukseen aikovista lähes kolme neljästä saavutti ruotsin puhumistehtävissä vain kouluarvosanaa 5 vastaavan tai sitä heikomman taitotason. Kirjoitustehtävissä näin heikosti pärjäsi noin 85 prosenttia ammatilliseen koulutukseen tähtäävistä.
Sen sijaan lukioon aikovista opiskelijoista noin viidennes saavutti kouluarvosanaa 8 tai sitä paremmat taidot kirjoitustehtävissä. Yli puolet tästä ryhmästä jäivät kouluarvosana 5 tai sitä heikommalle tasolle kirjoitustehtävissä.
Lukioon aikovista opiskelijoista 43 prosenttia saavutti kouluarvosanaa vastaavan taitotason luetun ymmärtämisessä, kun taas ammatilliseen koulutukseen aikovista saman tason saavutti vain kymmenen prosenttia.
Osaamiseroja näkyi Karvin arvion mukaan myös sukupuolten välillä. Eroja näkyi esimerkiksi puhumistehtävissä. Siinä missä lähes neljännes tytöistä saavuttivat puhumisessa kouluarvosanaa 8 tai sitä paremman taitotason samalle tasolle yli pojista vain 11 prosenttia.
Kirjoitustehtävissä lähes 40 prosenttia pojista eivät saavuttaneet edes kouluarvosanaa 5 vastaavia taitoja. Tytöistä arvosanan 5 alapuolelle jäi kirjoittamisessa noin viidennes.
Sen sijaan erot esimerkiksi S2-oppilaiden ja muiden oppilaiden välillä olivat hyvin pieniä tai olemattomia.
Lue myös: Maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaidosta ja koulumenestyksestä heräsi huoli
Pakollisuuden lisääminen ei ratkaise osaamisongelmaa
Karvin arviossa on useita kehitysehdotuksia ruotsin osaamisen parantamiseksi. Oppilaita tulee esimerkiksi kannustaa nykyistä enemmän opiskelemaan ruotsia.
Osaamista ei voida kuitenkaan parantaa vain tuntimäärää ja pakollisuutta lisäämällä, sillä suurin este ruotsin kielen oppimiseen on Karvin mukaan oppilaiden asenteissa.
Kehitysehdotusten joukossa oli myös esimerkiksi kirjoitustaidon määrätietoinen kehittäminen, ruotsin tuntien työrauhaan ja opiskeluilmapiiriin huomion kiinnittäminen sekä oppilaiden kontaktien lisäämistä ruotsin kielen kanssa.