Peruskoulun oppimistulokset uhkaavat heiketä – etenkin pojat lukevat aiempaa vähemmän

Koulutuksen arviointikeskuksen ja Opetushallituksen selvitykset, Pisa-tutkimus ja varusmiesten testit antavat samansuuntaisia signaaleja osaamisen heikkenemisestä.

Tutkimusten plussia ja miinuksia

Pisa-tuloksissa pudotusta  
- 15-vuotiaiden osaaminen ja sijoitukset matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä ovat laskeneet.  
+ Suomen kouluopetus sijoittuu Pisan ja muiden koulutusindikaattorien perusteella kansainvälisesti viidenneksi ja Euroopassa ykköseksi.  
+ Alueiden ja koulujen erot ovat pieniä.  
Pisa-tutkimukset 2003 ja 2012  
   
Äidinkielessä pojat heikommilla  
- Sukupuolten välinen ero korostuu entisestään. Pojista vain 30 % lukee kuukausittain muitakin kuin oppikirjoja, tytöistä 60 %.  
+ Tytöistä noin 60% ja pojista 40% haluaa kehittyä kielenkäyttäjinä.  
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2014  
   
Matematiikkaa arvostetaan  
- Osaamisen tasossa lievää laskua kaikilla matematiikan osa-alueilla, kuten geometriassa ja prosenttilaskussa. Tytöt poikia huonompia päässälaskussa.  
+ Matematiikasta ei juuri pidetä, mutta sekä tyttöjen että poikien mielestä se on hyödyllistä.  
Matematiikan oppimistulokset peruskoulun päättövaiheessa 2012  
   

Kansainvälisesti Suomi sijoittuu edelleen kärkeen oppimistuloksissa. Opettajat ovat huolestuneita kuitenkin siitä, että oppilaat jakautuvat aiempaa selkeämmin hyvin ja heikosti pärjääviin. Etenkin pojat myös lukevat entistä vähemmän.  

Esimerkiksi 9-luokkalaisten matematiikan osaaminen näyttäisi olevan laskussa. Tästä on merkkejä sekä viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa että vuoden 2012 selvityksessä peruskoulun päättövaiheen oppimistuloksista. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon heikentyminen näkyy Pisa-tutkimuksen lisäksi kansainvälisessä Piaac 2012 -aikuistutkimuksessa.  

Tuoreita seurantatutkimuksia ei Suomessa löydy esimerkiksi matematiikasta ja äidinkielestä. Vuoden 2012 Pisa-tutkimus on kuitenkin vaikuttanut perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien perusteiden laatimiseen, kertoo äidinkielen alan opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta. Tavoitteena on parantaa kouluosaamista.  

– Opetusalalla mietitään jatkuvasti esimerkiksi nuorten lukemis-, elämis- ja elämysmaailman muuttumista ja uudenlaista tietolähteiden käyttämistä. Koulun pitää reagoida näihin muutoksiin, jotta oppilaiden osaamista pystytään tukemaan mahdollisimman hyvin.  

Uusia opetussuunnitelmia aletaan ottaa käyttöön peruskouluissa ensi syksystä lähtien.