Peruskoululaiset eivät hallitse prosenttilaskuja - yhtä taitavilla jopa kahden numeron ero arvosanoissa

Karvin tutkimuksessa oppilaiden kaikkien tehtävien keskimääräinen matematiikan tehtävien ratkaisuosuus oli 43 prosenttia kokonaispistemäärästä.

Matematiikan eri tehtävätyyppien hallinnassa on kuitenkin merkittäviä eroja. Esimerkiksi ongelmanratkaisutehtävissä (ratkaisuosuus 34 %) osaamisen taso ei suurella osalla oppilaista yllä edes arkielämän tarpeisiin.

Erityisesti prosenttilaskuihin liittyvät tehtävät osataan heikosti.

- Osa oppilaista hallitsee perusprosenttilaskut huonosti. Ei osata laskea, jos 50 euron paita on 30 prosentin alennuksessa, että mikä uusi hinta on, kannattaako se ostaa. Tai kun ottaa opintolainaa ja pitäisi tietää, paljonko maksaa korkoa, arviointiasiantuntija Sami Julin kertoo esimerkkeinä.

Prosenttilaskuja paremmin hallussa ovat monivalintatehtävät (ratkaisuosuus 54 %) ja päässälaskutehtävät (52 %). Pojat ratkaisevat päässälaskutehtäviä hieman tyttöjä paremmin.

Suomenkielisissä kouluissa päässälasku sujuu paremmin

Suomenkielisten koulujen oppilaat pärjäävät päässälaskutehtävissä hieman ruotsinkielisiä paremmin, kun taas ruotsinkielisten koulujen oppilaat ovat hieman parempia ongelmanratkaisutehtävissä.

Eri sisältöalueiden keskimääräisistä ratkaisuosuuksista paras tulos löytyy algebrassa (47 %). Heikoimmin osattujen geometrian (ratkaisuosuus 36 %) sekä todennäköisyyden ja tilastojen (38 %) harjoittelua tulisi lisätä kouluissa.

Tytöt ovat poikia parempia algebrassa ja pojat puolestaan tyttöjä parempia todennäköisyydessä ja tilastoissa. Muita arvioituja sisältöalueita olivat luvut ja laskutoimitukset sekä funktiot.

Erilaiset arviointikäytännöt näkyvät eroina kouluarvosanoissa

Matematiikan kouluarvosanojen keskiarvo oli viime keväänä tytöillä 7,9 ja pojilla 7,5. Arviointi koulujen sisällä vaikuttaa johdonmukaiselta, mutta koulujen välillä on eroja.

Eri kouluissa keskimäärin yhtä hyvin osanneiden oppilaiden arvosanoissa saattaa olla jopa kahden numeron ero. Erilaiset arviointikäytännöt herättävät kysymyksen oppilaiden tasa-arvoisuudesta jatko-opintoihin valikoitumisessa.

Oppilaiden mielestä matematiikka on varsin hyödyllinen, mutta ei kovin pidetty oppiaine. Oma osaaminen koetaan keskimäärin lievästi myönteisenä, ja poikien käsitys omasta osaamisesta on parempi kuin tyttöjen.

Positiiviset näkemykset omasta osaamisesta ja matematiikan opiskelusta sekä tunnollinen läksyjen teko ovat yhteydessä parempiin tuloksiin. Matematiikkaan kohdistuva ahdistus on lievempää pojilla, lukion pitkään matematiikkaan tähtäävillä ja korkeamman koulutuksen saaneiden vanhempien lapsilla.

Lounais-Suomessa parhaimmat tulokset, Itä-Suomessa heikoimmat

Osaamisessa on jonkin verran vaihtelua maan eri osissa. Parhaimpia matematiikassa ovat Lounais-Suomen koulujen oppilaat (keskimääräinen ratkaisuosuus 46 %) ja heikoimpia Itä-Suomen koulujen oppilaat (40 %).

Lukion pitkään matematiikkaan tähtäävät oppilaat osaavat matematiikkaa paremmin (keskimääräinen ratkaisuosuus 59 %) kuin lukion lyhyen matematiikkaan (40 %) tai ammatillisiin opintoihin aikovat (32 %).

Vanhempien koulutustausta näkyy selkeästi tuloksissa: jos vanhempien korkein koulutus on peruskoulu, oppilaiden tulokset ovat keskimäärin 20 prosenttiyksikköä heikommat kuin niiden oppilaiden, joiden vanhempien korkein koulutus on yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu.

Tehtävien teko sähköisesti vaikuttaa tulokseen

Ensimmäistä kertaa kaikki oppilaat tekivät osan tehtävistä sähköisesti tietokoneella. Sähköversion tulokset ovat pääasiassa muutamaa prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin paperiversion tulokset. 

Syynä saattaa olla oppilaiden tottumattomuus sähköisiin matematiikan kokeisiin, erot koulujen laitekannassa tai tekniset ongelmat. Koulujen laitekanta tuleekin uudistaa ja yhdenmukaistaa, mikä luo edellytykset tasa-arvolle.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2015 matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Arviointiin poimittiin 140 koulun otos, joista 124 oli suomenkielisiä ja 16 ruotsinkielisiä. Tulokset saatiin yhteensä 4779 otosoppilaalta, joista suomenkielisiä oli 4287 ja ruotsinkielisiä 492.