Kamppailu tekoälyn tulevaisuudesta kiihtyy – palturia puhuvat tekoälyt aiheuttavat päänvaivaa

– On vaikea lähteä arvailemaan, mitä siellä on tapahtunut, mutta OpenAI on ennenkin käyttänyt pelottelua markkinointikeinona.

Vuonna 2019 OpenAI sanoi sen silloisen GPT-2-mallin algoritmin olevan liian vaarallinen julkaistavaksi, koska se oli liian tehokas. Nykyisin käytössä on jo Chat GPT:n neljäs versio.

OpenAI julkaisi tässä kuussa varautumissuunnitelmansa tekoälyn "katastrofaalisten riskien" vähentämiseksi, uutisoi muun muassa CNN.

OpenAI perustettiin vuonna 2015 voittoa tavoittelemattomaksi tutkimuslaitokseksi. Sen yhteyteen pultattiin myöhemmin voittoa tavoitteleva tytäryhtiö. Toivosen mukaan on mahdollista, että johtoportaan välienselvittely liittyy jännitteisiin, jotka periytyvät perustamisen ajoilta.

– Se on hyvin mahdollista, koska ne ylevät tavoitteet, mitä alkuperäisellä säätiöllä oli, eivät kaikki ole sovussa kaupallisen toiminnan kanssa.

Lue myös: Mitä ihmettä? Ivan Puopolo puhuu videolla sujuvaa kiinaa

Koneiden äly herättää tunteita

Tekoäly on herättänyt voimakkaita tunteita Piilaakson eliitin parissa ja julkisessa keskustelussa. Osa uskoo tekoälyn mullistavan maailman ja johtavan ennennäkemättömään hyvinvointiin, toiset varoittavat koko ihmiskuntaa uhkaavien supertekoälyjen vaaroista.

– Koneiden älykkyys, tunteet, tietoisuus ja luovuus ovat ihmisille kiinnostavia aiheita. Niitä on pidetty inhimillisinä ominaisuuksina, jotka ovat koneelle saavuttamattomia. Kyllähän se on mielikuvitusta kiehtova ajatus, että koneet voivat vähän kerrallaan tällaisia kykyjä saavuttaa, Toivonen sanoo.

Toivonen on kirjoittanut aiheesta tänä vuonna julkaistun kirjan Mitä tekoäly on. Hänen mukaansa tekoäly on sanana kärsinyt inflaatiota.

– "Äly" sanassa "tekoäly" on hankala, koska älykkyyttä on ensinnäkin vaikea määritellä ja toiseksi se herättää helposti mielikuvia, jotka ei välttämättä ole hyödyksi, Toivonen sanoo.

Sekä tekoälyoptimistit että -pessimistit näyttävät uskovan tekoälyn voimaan, mutta myös skeptisempiä ääniä on kuultu teknologian katteettomista lupauksista. Joidenkin mielestä tekoälybuumissa on samoja piirteitä kuin 1990-luvun lopun dotcom-kuplassa.

Lue myös: Tuntuuko siltä, että puhelimesi kuuntelee sinua? Yritys poisti tämän blogitekstin julkaisun jälkeen

Palturia puhuvat tekoälyt aiheuttavat päänvaivaa

Tekoälyn ilosanomaa ja tuomiopäivän visioita levittävien futuristien puheissa esiintyy usein kirjainyhdistelmä AGI, joka on kirjattu myös OpenAI:n peruskirjaan. Lyhenne on peräisin englannin sanoista artificial general intelligence, eli yleistekoäly.

–  Yleinen tekoäly tarkoittaa tietokoneohjelmaa, joka on älykkyydeltään ihmisen veroinen jokseenkin kaikissa asioissa, kertoo professori Hannu Toivonen.

Nyt käytössä olevat tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita tuottavat mallit ovat vielä kaukana tällaisesta ohjelmasta, sillä ne eivät kykene esimerkiksi luovaan ongelmanratkaisuun. Ne eivät myöskään kykene erottamaan faktaa fiktiosta, sillä koneälyt eivät ymmärrä tuottamansa sisällön merkityksiä.

Keskustelevat ohjelmat levittävätkin usein käyttäjilleen täyttä puuta heinää, jonka ne kertovat itsevarmasti täytenä faktana.

Kielimallit eivät ymmärrä puheitaan

Esimerkiksi Times of Maltan kokeilussa sovellus kirjoitti kuvitteellisen elämäkerran tekaistuine lähdeviitteineen olemattomalle 1800-luvun maltalaiselle nationalistijohtajalle Xandru Borgille. Tiedelehti Naturen artikkelissa todettiin, että Chat GPT keksii säännöllisesti kuvitteellisia tai virheellisiä lähdeviittauksia tiedoilleen tiedekysymyksiin vastattaessa.

Tätä ilmiötä on kutsuttu tekoälyjen "hallusinoinniksi", eikä se välttämättä ole nykytekniikoilla ratkaistavissa.

– (Kielimallien) ongelmat eivät liity pelkästään faktuaalisiin virheisiin tai puutteelliseen tietoon vaan siihen, että ne eivät käsittele tekstin merkityksiä. Ne eivät ymmärrä maailmaa tai ihmisten elämää, joten nykyisellä tavalla tehdyt kielimallit tulevat aina tekemään virheitä, Toivonen sanoo.

Scifi-kirjallisuudesta tuttujen tiedostavien yleistekoälyjen luominen edellyttäisi Toivosen mukaan esimerkiksi sitä, että koneälyt oppisivat elämään todellisessa maailmassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Koneälyt oppisivat siis ikään kuin ihmislapset.

Lue myös: Tekoäly voi personoida opetusta, mutta eettiset kysymykset ja syrjintä  herättävät huolta

• 21.3.14:01
  Kiusaaminen

  Miten netin kiusaamisväkivalta näkyy arjessa? "Ei voi olla turvassa edes omassa huoneessa"
• 19.3.06:45
  Linnut

  Voiko linnut laulusta tunnistaviin sovelluksiin luottaa? Tekoäly katsookin kuvaa
• 18.3.19:22
  Teknologia

  Trumpin liittolainen höyryää Antikristuksesta – Vatikaanista älähdys
• 18.3.15:57
  Seksuaalirikokset

  Yle: Näistä suomalaispoliitikoista leviää tekoälykuvia pornosivustoilla
• 12.3.08:00
  Talous

  Voiko tuhansista startup-yrityksistä tulla uusi kulta-ajan Nokia? Kasvu näyttää nyt hyvältä
• Lataa lisää