Kaksi SM-liigapelaajaa taklattiin tajuttomaksi – aivovammatilastossa yhä todella karu lukema

–  Tällä hetkellä taklaajalla on enemmän oikeuksia kuin taklattavalla, veteraanivalmentaja Alpo Suhonen sanoo.

Kun Suhonen aloitti 1960-luvulla pelaajauransa jääkiekon pääsarjassa, hyökkäysalueella ei saanut taklata. Taklaaminen tuli sallituksi koko kentällä 1968.

Hyökkäysalueella taklaaminen liittyy myös 1970-luvulla Pohjois-Amerikassa yleistyneeseen "dump and chase" (pitkä päätyyn ja perään) -pelityyliin. Sen taustalla oli NHL:n joukkuemäärän nopea kasvu sekä kilpailijaliiga WHA:n perustaminen. Kiekkoilijoille tarjolla olleiden työpaikkojen määrä kasvoi niin vauhdilla, että taitavista pelaajista tuli pula.

Kun taitoa ei ollut, se korvattiin aggressiivisuudella. Kovaotteisen karvauksen menestystä auttoi sääntötulkinta, jonka mukaan myös kiekon juuri pois syöttänyttä vastustajaa sai taklata.

–  Näin on ollut aina, Liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn sanoo.

"Ei aikarajaa"

Montreal Canadiensin 1970-luvun suurjoukkueiden maalivahti Ken Dryden on eri mieltä. Dryden on osallistunut jääkiekon aivovammakeskusteluun julkaistuaan 2017 kirjan Game Change, jossa hän kertoi 35-vuotiaana kuolleen ja aivorappeumatauti CTE:stä lukuisten aivotärähdysten seurauksena kärsineen NHL-puolustaja Steve Montadorin tarinan.

Drydenin mukaan nykyisenkaltaisia kiekon pois syöttäneen pelaajan taklauksia ei nähty ennen 1970-lukua.

–  Jaa, no minä synnyin 1970-luvulla. Mutta tulin erotuomaritoimintaan 1990-luvun alussa, ja ainakin siitä lähtien sääntö on ollut nykyinen, Rönn sanoo.

Tiistaina aivovammaan johtaneista taklauksista toinen liittyy juuri tähän sääntöön. Tuukka Mäntylä oli juuri syöttänyt kiekon pois, kun Pelicansin Taavi Vartiainen taklasi hänet.

–  Pelaaja on taklattavissa kun hänellä on kiekko ja välittömästi sen jälkeen, kun hän on luopunut kiekosta. Siinä ei ole aikarajaa. Se mitä välittömästi tarkoittaa, on erotuomarin tulkittavissa, Rönn selvittää.

"Taklaaja vastaa"

Taklaussääntöjen suunta on kaikessa hiljaisuudessa jo kääntynyt. Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n sääntöihin tuli viime vuonna uusi pykälä, myöhästynyt taklaus. Säännön numero 153 mukaan kiekosta selkeästi luopunutta pelaajaa ei enää voi taklata, etenkin jos pelaaja on haavoittuvassa asemassa ja taklaajalla on mahdollisuus jättää taklaamatta.

Puistolalla oli puolestaan kiekko lavassaan, kun Ilveksen Panu Mieho taklasi hänet. Tämän vuoksi keskustelussa on jälleen vilahtanut mystinen puhe taklattavan vastuusta.

Säännöt ovat kuitenkin yksiselitteiset.

–  Taklaaja vastaa taklauksestaan. Taklaaja vastaa siitä, että taklaus ei kohdistu päähän, erotuomarijohtaja Jyri Rönn sanoo.

Tiistain synkistä uutisista huolimatta aivovammojen määrä Liigassa on vähentynyt viime vuosina, arvioi Jääkiekon pelaajayhdistyksen SJRY:n puheenjohtaja Jarmo Saarela. SJRY tilastoi aivovammoja pelaajille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella.

–  Näppituntuma on, että viiden, kuuden viime vuoden aikana on menty parempaan suuntaan. Viisi, kuusi vuotta sitten käytin työlukuna, että Liigassa tapahtuu noin 60 aivovammaa vuodessa eli noin yksi per liigakierros. Nyt arvioisin että luku on noin 50 kaudessa, Saarela sanoo.  

Alla olevalla videolla Patrik Puistolaan kohdistunut taklaus.