Tuukka Mäntylän ja Patrik Puistolan tiistaina jääkiekkoliigassa saamat aivovammat kertovat taklaussääntöjen evoluutiosta, jossa käänne on kuitenkin jo saattanut tapahtua. Mäntylä ja Puistola taklattiin tajuttomiksi heidän joukkueensa omalla puolustusalueella.
– Tällä hetkellä taklaajalla on enemmän oikeuksia kuin taklattavalla, veteraanivalmentaja Alpo Suhonen sanoo.
Kun Suhonen aloitti 1960-luvulla pelaajauransa jääkiekon pääsarjassa, hyökkäysalueella ei saanut taklata. Taklaaminen tuli sallituksi koko kentällä 1968.
Hyökkäysalueella taklaaminen liittyy myös 1970-luvulla Pohjois-Amerikassa yleistyneeseen "dump and chase" (pitkä päätyyn ja perään) -pelityyliin. Sen taustalla oli NHL:n joukkuemäärän nopea kasvu sekä kilpailijaliiga WHA:n perustaminen. Kiekkoilijoille tarjolla olleiden työpaikkojen määrä kasvoi niin vauhdilla, että taitavista pelaajista tuli pula.
Kun taitoa ei ollut, se korvattiin aggressiivisuudella. Kovaotteisen karvauksen menestystä auttoi sääntötulkinta, jonka mukaan myös kiekon juuri pois syöttänyttä vastustajaa sai taklata.
– Näin on ollut aina, Liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn sanoo.
"Ei aikarajaa"
Montreal Canadiensin 1970-luvun suurjoukkueiden maalivahti Ken Dryden on eri mieltä. Dryden on osallistunut jääkiekon aivovammakeskusteluun julkaistuaan 2017 kirjan Game Change, jossa hän kertoi 35-vuotiaana kuolleen ja aivorappeumatauti CTE:stä lukuisten aivotärähdysten seurauksena kärsineen NHL-puolustaja Steve Montadorin tarinan.