Venäjä pitää edelleen ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvostoa napakassa otteessaan.
Ensi viikolla Strasbourgissa kokoontuva neuvoston parlamentaarinen yleiskokous tuskin pääsee eteenpäin umpikujasta, johon järjestö on joutunut Venäjän aiheuttaman epävarmuuden takia. Venäjän duuma on päättänyt, että se ei lähetä vieläkään edustajiaan kokoukseen.
Suurlähettiläs Satu Mattila-Budich toivoo, että koko järjestön olemassaoloa ravisteleva kriisi saataisiin ratkottua kevään aikana.
Suomi on tällä hetkellä Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajamaa, minkä takia myös presidentti Sauli Niinistö osallistuu Strasbourgin kokoukseen ensi viikon keskiviikkona.
Euroopan neuvosto ei ole osa EU:ta, vaan se on hallitusten välinen järjestö, johon kuuluu 47 maata.
70 vuotta täyttävä ihmisoikeusjärjestö on ehkä historiansa pahimmassa kriisissä.
Venäjä lopetti jäsenmaksujen maksamisen vuonna 2017, vastalauseena parlamentaarisen yleiskokouksen päätökselle evätä sen äänioikeus vuosina 2014 ja 2015.
Sanktio oli reaktio Krimin laittomaan miehitykseen ja epävakauden aiheuttamiseen Itä-Ukrainassa.
Venäjällä on maksurästejä tähän mennessä reilu 59 miljoonaa euroa, eikä se ole lähettänyt valtuuskuntaa parlamentaarisiin kokouksiin vuoden 2016 jälkeen.
Kesällä kriittinen hetki
Mattila-Budichin mukaan ratkaisua yritetään nyt etsiä ”sääntöjen harmonisoinnilla”. Venäjä on kyseenalaistanut päätöksen äänioikeuden epäämisestä, koska sen mukaan parlamentaarisella yleiskokouksella ei olisi pitänyt olla siihen valtuuksia.
– Sääntöjä tulkitaan eri tavalla eri toimielimissä, ja niihin haetaan selvyyttä, Mattila-Budich kertoo.
Kompromissi vaatii hänen mukaansa kaikilta osapuolilta poliittista tahtoa.
Päätöksillä alkaa olla kiire, koska järjestön vuosibudjetista uupuu 11 prosenttia. Mattila-Budichin mukaan Suomi korostaa kaikkien velvollisuutta maksaa jäsenmaksunsa, koska pahimmillaan vaje voi johtaa toimintojen leikkaamiseen.
– Ensi kesänä on kriittinen hetki. Jos Venäjä ei ole maksanut jäsenmaksujaan, ministerikomitealla on mahdollisuus ryhtyä keskustelemaan jopa erottamisesta. Venäjä voi myös tehdä omat ratkaisunsa.
"Järjestön koskemattomuutta pitää puolustaa"
Norjalainen ihmisoikeusasiantuntija Gunnar Ekelöve-Slydal kutsuu Venäjän toimintaa Euroopan neuvoston kiristykseksi. Siitä on hänen mielestään kyse, koska maa yrittää muuttaa neuvoston sääntöjä samalla kun se on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta eikä ole osallistunut kokouksiin.
– Me näemme tämän tapana heikentää instituutiota. Tällaisena aikana meidän pitäisi puolustaa sen koskemattomuutta, Norjan Helsinki-komiteassa varapääsihteerinä työskentelevä Ekelöve-Slydal sanoo STT:lle.
Hän muistuttaa, että Euroopan neuvoston tehtävänä on velvoittaa jäseniään noudattamaan demokratian pelisääntöjä ja ihmisoikeuksia.
– Tällä tavalla Venäjä pyrkii heikentämään velvoittavuutta.
Vastauksena muiden maiden pitäisi hänen mielestään nostaa omia jäsenmaksuosuuksiaan, jotta järjestö ei heikentyisi.
Suurlähettiläs Mattila-Budichin mukaan järjestön suuri arvo on se, että kaikki jäsenet ovat sitoutuneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Siihen on kirjattu monia yleisiä periaatteita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä sananvapauteen.
– Kukaan ei halua Venäjän lähtevän. Me pyrimme sellaiseen ratkaisuun, että maa säilyy jäsenenä, Mattila-Budich sanoo.