Kaikki muuttui hetkessä: Sinin elämä särkyi, kun kihlattu tappoi itsensä viikkoa ennen häitä

Aluksi Sini ajatteli, että ehkä mies on vain lähtenyt ulos kävelylle. Huoli kuitenkin kasvoi, ja ystävä kehotti soittamaan poliisille.

Samana iltana Sini ja poliisi yhdessä löysivät Aleksin kuolleena.

– Shokki oli aivan valtava. Sitä on vaikea kuvailla.

– Elämä tavallaan särkyi. Kaikki se mitä minulla oli – puoliso, elämän suunnitelmat, arki. Kaikki katosi ja särkyi.

Itsetuhoisuus koskettaa tuhansia suomalaisia

Aleksin kuoleman jälkeen Sini ei kyennyt astumaan pariskunnan yhteiseen kotiin, syömään tai nukkumaan.

– Koin todella voimakasta ahdistusta, painajaisia, Sini kuvailee tunteitaan tapahtuneen jälkeen.

Myös turvallisuudentunne katosi kokonaan. Mitä tahansa voisi tapahtua, kenelle tahansa, milloin tahansa, Sini ajatteli.

Sini ei ole kokemuksensa kanssa yksin, vaikka jokainen tarina onkin erilainen.

Noin 700 ihmistä tekee Suomessa itsemurhan vuosittain. Se tarkoittaa keskimäärin kahta tai kolmea ihmistä joka päivä.

Suomessa on siis myös tuhansia ihmisiä, joita oman läheisen itsemurha koskettaa.

– Kaikki tunteet ovat sallittuja. Surun, kaipauksen ja ikävän lisäksi läheisen itsemurha voi aiheuttaa esimerkiksi stressiä, ahdistuneisuutta, tuskaa ja syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteita, kertoo Riika Hagman-Kiuru itsemurhan tehneiden omaisia tukevasta Surunauha ry:stä.

Kamppailetko sinä tai läheisesi itsetuhoisten ajatusten kanssa? Apua ja tukea on tarjolla:

MIELI ry:n kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Akuutissa hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.

Lisää tietoa erilaisesta tuesta saat Mieli ry:n verkkosivuilta. 

Surunauha ry tarjoaa vertaistukea itsemurhan tehneiden omaisille osoitteessa https://surunauha.net/

Useimmiten läheisille tarjotaan välitöntä kriisiapua, niin myös Sinille. Hän on kiitollinen, että kriisityöntekijät tulivat hänen luokseen vielä samana iltana, kun Aleksi kuoli.

Sini ei tuntenut juurikaan syyllisyyttä tai vihaa Aleksia kohtaan, koska tiesi tehneensä kaiken voitavansa.

– Mutta kyllähän se omakin elämä ikään kuin kuoli siinä samalla.

Itsemurhaan liittyy yhä useita myyttejä

Vaikka koko elämä särkyi, se samalla pakotti jatkamaan eteenpäin.

– Sitten oli uusi minä. Tyhjältä pöydältä piti lähteä rakentamaan omaa elämää, Sini kuvailee.

Aleksin kuolemasta on nyt neljä vuotta. Kukaan muu kuin Aleksi ei voi tietää, mikä tarkalleen ajoi hänet tappamaan itsensä.

– Ainahan jonkinlaista selitystä yrittää etsiä, vaikka aina sitä ei saa, Sini sanoo.

Pian tapahtuneen jälkeen eräs kriisityöntekijä sanoi Sinille, että kyse on voinut olla jonkinlaisesta psykoosista.

– Sitä ei voi todentaa, mutta se oli minulle riittävä selitys. Aleksi sairastui yhtäkkiä mieleltään. Se on se selitys, jonka olen itselleni antanut ja jonka pystyn hyväksymään.

Sinin uskoa tähän vahvistaa se, että Aleksi muuttui äkillisesti, eikä ollut viimeisinä päivinä tai jättämässään kirjeessä se Aleksi, jonka Sini oli seitsemän vuotta tuntenut.

Mitä tehdä, jos läheisellä on itsetuhoisia ajatuksia?

- Ota läheisen puheet todesta, älä mitätöi tai kyseenalaista

- Pysy rauhallisena, se voi auttaa myös läheistäsi rauhoittumaan

- Luo toivoa ja kerro, että apua on tarjolla

- Kannusta ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon

- Jos henkilö uhkaa itsemurhalla, älä jätä häntä yksin. Jos mahdollista, estä häneltä pääsy lääkkeisiin, aseisiin, teräviin esineisiin tai alkoholiin.

- Akuutissa tilanteessa hälytä apua hätänumerosta 112 tai saata henkilö lähimpään päivystykseen

Sini kertoo kokemuksen muuttaneen hänen käsitystään itsemurhista yleisesti. Aleksi oli iloinen, sosiaalinen ja kaikin puolin avoin ihminen, joka nautti elämästä ja jonka seurasta kaikki nauttivat.

– Itse olen ajatellut, että itsemurhaan päätyvät ihmiset ovat syrjäytyneitä, yksinäisiä tai esimerkiksi alkoholisoituneita. Minulla oli vahva käsitys, että sellaisen voi nähdä ja aavistaa.

– Vaikka vaikuttaa iloiselta ja aurinkoiselta tyypiltä, se ei aina tarkoita, että kaikki olisi hyvin.

Itsemurhiin liittyy edelleen useita uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa ja voivat pahimmillaan vaikeuttaa ongelmaa. Tällaisia ovat esimerkiksi se, ettei itsemurha-aikeista voisi puhua ääneen, tai että siitä puhuva ihminen olisi jo päättänyt kuolla.

– Puhuminen ei lisää itsemurha-aikeita tai itsemurhariskiä. Avoin puhe voi auttaa ihmistä näkemään muita vaihtoehtoja. Itsemurhasta puhuminen saattaa itse asiassa olla tapa pyytää apua tai tukea. Puhe omasta itsemurhasta tulee aina ottaa vakavasti, Surunauha ry:n Hagman-Kiuru sanoo.

Suru ja paha olo eivät ole ikuisia

Hagman-Kiurun mukaan myös itsemurhan tehneiden läheisillä riski itsemurhaan on kohonnut, ja se tulisi tunnistaa myös hoidontarpeen arvioinnissa. Apua tulisi tarjota aktiivisesti.

Hän toivoo, että kriisituen määrää kasvatettaisiin, jotta ihmiset saataisiin avun piiriin ajoissa. Oli kyse itsetuhoisesta henkilöstä tai hänen läheisestään.

– Tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Ammattiavun lisäksi tarvitaan palveluohjausta soveltuvaan vertaistukeen. Ammattiapu ja vertaistuki eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toisiaan. Terapiatakuun toteutuminen helpottaisi ja nopeuttaisi tuen piiriin pääsyä.

Hagman-Kiuru sanoo, että tietoisuutta itsetuhoisuudesta tulisi lisätä yhteiskunnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut itsemurhien ehkäisyohjelman, mutta konkreettisia toimia tarvitaan yhä lisää.

Sinille kerrottiin kriisiavun yhteydessä tavoista, joilla hän saisi tukea myös jatkossa. Hän onkin käynyt terapiassa ja saanut rakennettua elämänsä uudelleen.

Sini kokee, että avoin puhe auttaa häntä käsittelemään asiaa ja voi myös auttaa muita.

Nykyisin Sini kertoo elämänsä olevan jälleen onnellista.

– On hullua ajatella, miten hienoja asioita on tapahtunut sen jälkeen, kaikesta huolimatta. On monia unelmia, jotka ovat sen jälkeen toteutuneet.

– Suru kulkee mukana, mutta se ei ole niin kipeä enää.

Sini haluaa muistuttaa muita samankaltaisten ongelmien kanssa kamppailevia siitä, että apua saa ja pitää pyytää. Tärkeintä on ottaa hetki kerrallaan.

– Se on vaikeaa, mutta on tärkeä muistaa, ettei mikään ole pysyvää. Jos on paha olla, se menee ohi tavalla tai toisella. Se paha olo ei tule jäämään ikuisesti. Voimakas suru ja paha olo voi tulla uudestaan, mutta sitten se menee taas pois. Se on lohduttava ajatus.

Itsemurhan tehneiden muistopäivä 20. marraskuuta

Sunnuntaina 20.11. sytytetään kynttilät ympäri Suomea itsemurhan tehneiden muistopäivänä.

Kynttilätapahtumapäivän ryhmächat läheisen itsemurhan kokeneille 20.11. klo 20–21.30. Surunauhan chatissa on mahdollista jakaa ajatuksia, tunteita ja kokemuksia muiden saman kokeneiden kesken vertaistuellisessa seurassa. 

Kynttilätapahtumaan voi osallistua lukuisilla paikkakunnilla tai seurata verkossa 20.11. klo 19 alkaen.