Pirkanmaalainen bloggaava kotiäiti saa jatkuvasti perustella valintojaan niin netin anonymiteetin suojista kommentoiville kuin puolitutuillekin.
”On ollut hetkiä, kun mietin, olenko ihan sekaisin tehdessä tätä vuodesta toiseen, mutta lopulta tämä on juuri se mikä tuntuu oikealta.”
Näin kirjoittaa bloggaaja ja kotiäiti Terhi Nyykooli Äiti ja Melukylän lapset -blogissaan.
Nyykooli on 33-vuotias viiden lapsen äiti, joka on ollut kotona viimeiset kahdeksan vuotta. 21-vuotiaana ensimmäisen lapsensa saanut Nyykooli päätyi sattumien kautta kotiäidiksi, vaikka nauroi vielä teini-ikäisenä ajatukselle, että hän ikinä liikkuisi kadulla lastenvaunuja työnnellen.
Kahdeksan vuoden kotiäitiyden jälkeen Nyykoolilla on vankka kokemus kotona lasten kanssa olemisen niin ihanimmista kuin haastavimmistakin puolista. Yksi ikävimmistä puolista on syy, miksi Nyykooli päätyi avaamaan aihetta myös blogissaan: kotiäitiyttä saa edelleen puolustella valintaa kauhisteleville, joille se ei oikeastaan kuuluisi millään tavalla.
– Kommentit ovat lähinnä sitä, että kuinka minä kestän tätä arkea päivästä toiseen, eikö minulla tule tylsää, ja enkö kaipaa aikuista seuraa. Sitten ollaan huolissaan raha-asioista, että miten sitä riittää, Nyykooli kertoo.
Blogissaan perhearjestaan ja kotiäitiydestä kirjoittava Nyykooli saa perustella valintaansa alati.
– Jos tulee puheeksi, missä olen töissä ja sanon, että olen kotona, ja olen ollut jo kahdeksan vuotta, niin siinä osalla leuka tipahtaa polviin. Osa taas sanoo, että onpa siistiä, olisinpa minäkin halunnut.
