Suomessa viranomaiset ja kymmenet tuhannet vapaaehtoiset ovat varautuneet suuriinkin öljyonnettomuuksiin Suomenlahdella.
Öljyonnettomuuksien lisääntyneestä mahdollisuudesta Suomenlahdella on puhuttu jo pitkään, ja keskustelua ovat vauhdittaneet entisestään Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset riskeihin.
Ennen sotaa venäläisöljyä kuljettivat pääosin länsimaiset tankkerit, mutta nyt merellä liikkuu myös aluksia, joiden kunnosta ja alkuperästä ei ole aina tietoa.
– Riski on huomattavasti lisääntynyt. Nyt puhutaan paljon siitä Venäjän "varjolaivastosta", sanoo ympäristöjärjestö WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
– Huoli on kova – siellä liikkuu huonompikuntoista alusta ja miehistön koulutuksesta ei ole tietoa, tai vakuutusturvasta ja niin edelleen.
3:02
Öljyä kuljetetaan Venäjältä isoja määriä edelleen esimerkiksi Intiaan. Suomessa on hiottu viranomaiskoneistoa ja Suomenlahden valvontaa jo pitkään, eli valmiutta tuhojen korjaamiseen on.
Pahin realistinen skenaario, johon viranomaiset valmistautuvat, on 30 tonnin öljyvuoto Suomenlahdella.
Suomenlahdella on ollut viimeksi suuren luokan öljyonnettomuus vuonna 1987, kun tankkerista valui mereen 650 tonnia öljyä. Sen jälkeen isoilta onnettomuuksilta on vältytty.
Öljyvuodoilla on laaja vaikutus meriluontoon lintuja, pohjakasvillisuutta ja kaloja myöten. Vaikutukset näkyvät pitkään.
Kotkassa simuloidaan öljyonnettomuuksia
Viranomaisten rinnalla suuri rooli on myös vapaaehtoisilla öljyntorjujilla, joita on muun muassa WWF:n listoilla noin 10 000 henkilöä.
– Vapaaehtoisilla voi olla hyvin merkittäväkin rooli erityisesti siinä rantojen puhdistuksessa, jälkitoimissa ja öljyyntyneiden eläinten hoidon puolella. Jos kymmeniä kilometrejä rantaviivaa öljyyntyy, tarvitaan käsipareja tekemään hyvin pitkälti manuaalista keräystyötä, Ryan kuvailee.
– Puhutaan sitten sadoista ihmisistä, jotka viikko- tai jopa kuukausitolkulla joutuvat sitä öljyn keräystä suorittamaan. Ja siinä viranomaisten voimavarat usein eivät riitä, vaan tarvitaan vapaaehtoisia tekemään sitä aikaa vievää työtä.
MTV Uutiset oli mukana seuraamassa, kun Kotkassa kymmenet vapaaehtoiset harjoittelivat perjantaina öljyntorjuntaa pari vuotta sitten käyttöön otetussa öljyvahinkojen testaus- ja harjoittelualtaassa.
Jenni Niiranen näki ilmoituksen öljyntorjunnasta WWF:n kuukausilahjoittajien kirjeessä. Hän haki heti mukaan ja kertoo olevansa onnellinen paikasta käytännön harjoituksissa.
– Olen aktiivinen avovesiuimari ja teen myös uimaopettajan töitä. Olen monesti luonnonvesissä ja Itämeressäkin uidessa miettinyt, missä kunnossa nämä meidän vesistömme ovat, Niiranen kuvailee.
Miten ja millaisilla laitteilla öljyntorjuntaa tehdään Suomessa? Seurasimme öljyntorjuntaharjoitusta Kotkassa – katso lisää videolta artikkelin alusta.