Jyväskylän lyseon lukiosta valmistunut Aleksi Kononen on historian toinen suomalainen, joka on voittanut kansainvälisissä fysiikkaolympialaisissa kultaa. Suomen viisihenkisen joukkueen mitalisaldoon kuului myös kaksi pronssia.
37 vuotta siihen vierähtikin, mutta lopulta fysiikkaolympialaisten kultamitali matkasi jälleen tällä viikolla Suomeen.
Sen toi mukanaan jyväskyläläinen Aleksi Kononen, 19, – kaikkien aikojen toinen fysiikkaolympialaisissa kultaa voittanut suomalainen sitten kylmän sodan.
Suoritus ei ole aivan helppo, sillä vuosien varrella osallistuvien maiden lukumäärä on kasvanut seitsemästätoista aina seitsemäänkymmeneenkahdeksaan.
Kultaa osattiin toivoa vain varovasti
Kansainväliset fysiikkaolympialaiset kisataan joka vuosi eri maissa. Osallistujamaat lähettävät paikalle viisihenkisen joukkueen, joka koostuu alle 20-vuotiaista nuorista.
Tänä vuonna Israelin Tel Aviviin lähti Suomesta viiden kilpailijan lisäksi myös kaksi joukkueenjohtajaa.
– Vahvoja hopeamitaleita meillä on ollut aiemminkin, mutta kultaan ei olla vielä ylletty. Hopeaa osattiin siis odottaa, mutta kultaa vain varovasti toivoa, toteaa joukkueenjohtaja Lasse Franti.
Kilpailu jäi viimeiseksi
Jyväskyläläiselle Konoselle voitto tuli kuin tilauksesta.
Olympialaisten 20-vuoden ikäraja umpeutuu hänen kohdallaan elokuussa, joten nämä kilpailut jäivät miehen viimeisiksi.
– Osallistuin ensimmäistä kertaa fysiikkaolympialaisiin toissa vuonna, jolloin sain jo pienen maistiaisen kilpailuista, Kononen kertoo.
Ensimmäisellä kilpailukerralla matkaan tarttui pronssimitali, viime vuonna tuloksena oli jo hopemitali.
– Nälkä kasvoi syödessä, joten pronssin ja hopean myötä tuumin, että voisi sitä kultaakin vielä hankkia, Kononen naurahtaa.
Suuri osa mitaleista menee maille, joissa valmennus eri tasolla
Fysiikkaolympialaisissa mitalit jakautuvat prosenttimääräisesti. Noin 8 prosenttia osallistujista saa kultaa, 25 prosenttia kultaa tai hopeaa ja 50 prosentti kultaa, hopeaa tai pronssia.
Prosenttiosuudet saattavat kuulostaa suurilta, mutta tosiasiassa mitaleille pääsee vain noin puolet osallistujista.
– Täytyy muistaa, että mitalikiintiöstä hyvin iso osa menee sellaisille maille, jossa erikoiskoulut ja valmennus ovat aivan eri tasolla. Harvalla osallistujamaista on Suomen kaltaista koulutusjärjestelmää, jossa ei ole erityisen erottuvia huippukouluja tai usean vuoden kestävää valmennusta, Franti täsmentää.
Itse kilpailu koostuu sekä teoreettisista että kokeellisista tehtävistä, jotka käännetään kunkin osallistujamaan äidinkielelle. Aikaa sekä teoreettisella että kokeellisella osuudella on viisi tuntia.
– Tänä vuonna vaadittiin ymmärrystä ja muutaman ratkaisukikan keksimistä, eikä niinkään mekaanista laskemista, kultamitalisti Kononen selittää.
"Hyvä ettei osa ala nauramaan, kun heille kerrotaan"
Suomalaisjoukkueelle fysiikkaolympialaisissa voitettu kultamitali on osoitus sitkeydestä. Valmennusmetodit ja valmistautumisaika voidaan laskea täällä viikoissa, kun joissakin osallistujamaissa valmistautuminen kestää vuosia.
– Hyvä ettei osa ala nauramaan, kun heille kerrotaan meidän valmennuksestamme. Vuosien valmennuksen sijaan meillä on tasan kaksi valmennusleiriä, joista molemmat kestävät viikon, Franti toteaa.
Suomen kultamitalisti Kononen harjoitteli kilpailuihin valmennusleirejä lukuunottamatta itsenäisesti. Syksyllä suunta on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan opintoihin, mutta sitä ennen mies aikoo hiukan hengähtää.
– Kyllä tämä ihan hyvä lopetus oli, mutta nyt otan lepoaikaa ja katson vasta sitten, mihin projekteihin lähden jatkossa.
Euroopan Unionin maista Suomen lisäksi kultamitaleille pääsivät Viro ja Slovenia. Parhailla yhteispisteillä absoluuttisen voiton taas ansaitsi kiinalainen Xiangkai Sun.