Euroopan mestaruuden ja MM-mitalin jälkeen Suomen judon kunnianhimoisessa projektissa puuttuu enää olympiamitali. Martti Puumalaisen ja Luukas Sahan takaa löytyy valmentaja Rok Draksic.
Slovenialainen Draksic liittyi Suomen judomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 2020. Sen jälkeen tulokset ovat seuranneet hämmästyttävän nopeasti.
Tänään olympiakehään astuva Martti Puumalainen saavutti viime syksynä superraskaassa sarjassa himoitun Masters-voiton ja otti perään Euroopan mestaruuden. Luukas Sahan kaulaan ripustettiin puolestaan MM-pronssimitali kevään 2024 kisoissa. Näistä kaksi ensimmäistä saavutusta olivat ensimmäisiä laatuaan suomalaisessa lajihistoriassa.
Lajiyhteisönsä kannalta varsin pienessä maassa on lyhyessä ajassa tehty melkoisia venymisiä. Vauhti on yllättänyt itsekin EM-pronssia urallaan otelleen Draksicinkin.
– Täytyy sanoa kyllä, koska tiedän, miten vaikeaa arvokisamitalien saaminen on. Vain se oli kuitenkin tavoitteena.
– Ei sitä kuitenkaan valmentajana koskaan tiedä, milloin ne tulevat. Olemme saavuttaneet jo kaikki muut mitalit, mutta vain yksi puuttuu vielä, Draksic sanoo MTV Urheilulle.
Sahan turnaus Pariisin olympialaisten yli 66 kilon painoluokassa päättyi lupaavaan esitykseen toisella kierroksella hallitsevaa Euroopan mestaria, Moldovan Denis Vierua vastaan.
– Luukas oli varmasti elämänsä kunnossa ja ottelu tosi upeasti. Se oli minullekin hyvä merkki, koska olemme vetäneet saman valmistautumisen. Luotan myös, että olen hyvässä iskussa, Puumalainen pohtii oman vuoronsa alla.
Suomalaista huippujudoa
Puumalainen ja Draksic painottavat tiimityötä, joka on Suomen pienen judomaajoukkueen ainoa edellytys menestyä. Slovenialaisvalmentaja on saanut judoliitolta projektilleen täyden tuen.
LUE MYÖS: Suomen olympiajätti löysi vaatekassista suosikkinsa: "Ne menevät jatkoon"
Sen avulla suomalainen judovalmennus on saatu keskitettyä yhteen paikkaan urheiluakatemia Urhean tiloihin Helsinkiin. Toinen iso resursseja syövä asia ovat 150–200 ulkomaanharjoituspäivää, joita huipulle pääseminen vaatii. On mentävä sinne, missä muut maailman huiput ovat.
– Näen, että se on isosti joukkueasia – ”Roki” tietty siinä kapellimestarina. On hyvä valmentaja saatu ja hyvät taustatuet liitosta ja Olympiakomitean kautta. Jengi pystyy satsaamaan judoon, ja sitten meillä on upea joukkuehenki, Puumalainen luettelee menestyksen taustoja.
– Tämä on sataprosenttisesti huippu-urheilua, mitä teemme suomalaisessa judossa tällä hetkellä. Onhan se tilanne muuttunut paljon siitä, kun Roki tuli. Silloin yksittäiset voitot tai jotkut seiskasijat olivat ihan jees, mutta nykyään kun menemme mihin kisaan vain, aina puhutaan siitä, että mitalia lähdetään hakemaan.
Draksic vaatii paitsi valmennettaviltaan, myös judoliitolta täyttä sitoutumista lajin kehittämiseen Suomessa. Pienemmillä resursseilla toimivalla maajoukkueella ei ole yhtään paukkuja hukattavaksi kansainvälisessä kilpailussa.
– Suomalaisten mentaliteetti on jo valmiiksi kova. Te olette kovaa kansaa, mitä minä todella arvostan. Jotain muokkausta täytyi kuitenkin tehdä esimerkiksi aiempaan harjoittelukulttuuriin. Ainakaan ei treenattu tarpeeksi, ja se meidän piti muuttaa, Draksic toteaa.
Olympialaiset kuin mikä tahansa turnaus
Martti Puumalainen pääsee aloittamaan Pariisin olympialaisten ottelunsa suoraan toiselle kierrokselle sijoitettuna. Vastaan tulee kahdesta lajin konkarista joko azerbaidzhanilainen vuoden 2018 MM-hopeamies Ushangi Kokauri tai hirviömäinen, 203-senttinen ja yli 160-kiloinen brassi Rafael Silva, jonka parhaat päivät osuivat viime vuosikymmenelle.
LUE MYÖS: Mitalitoivo Martti Puumalainen sai ikävän diagnoosin
Tuon kierroksen selättämällä puolivälierään on tarjolla esimerkiksi maailmanrankingin ykkönen, Etelä-Korean Kim Minjong. Puumalainen olympiarankingin kahdeksas.
– Kyllähän se on myönnettävä, että tämä on siisti kokemus. Neljä vuotta tähän on tähdätty, mutta en mitään stressiä ota. Menen positiivisen kautta, että tämä on hieno mahdollisuus. Yksi matsi kerrallaan, ja päivän päätteeksi tiedetään sitten, miten menee, Puumalainen painottaa.
– Kyllä minä sitä mitalia tavoittelen edelleen. Tietty sitä ei ikinä tiedä, miten se päivä menee. Viime syksynäkin, kun voitin EM-kisat, niin ihan samalla tavalla minua jännitti enkä tiennyt, mitä tuleman pitää.
– Pitää voittaa ensin se eka ottelu, ja toista minulla ei ole edes mielessä.
Myös Draksicille perjantain on suuri päivä. Hän tietää suojattinsa olevan kunnossa eikä vaadi tältä venymisiä mihinkään poikkeukselliseen.
– Nyt olemme viimeisessä vaiheessa. Nyt täytyy vain suorittaa. Teemme töitä sen kanssa, että emme ota paineita. Tehdään vain rutiinilla sama kuin missä tahansa muussa turnauksessa.
– Hänen ei tarvitse olla teräsmies. Sen täytyy vain olla normaali päivä hänelle. Silloin hän voi saada hyviä tuloksia, Draksic sanoo.
Projekti toki jatkuu myös Pariisin jälkeen. Neljän vuoden kuluttua kisattaviin Los Angelesin kesäolympialaisiin tavoitellaan isompaa ja yhä iskukykyisempää joukkuetta.
Korjattu jutun alkua klo 14.12: Luukas Sahan MM-mitali ei ollut ensimmäinen laatuaan judossa. Juha Salonen saavutti niin ikään pronssia vuoden 1981 MM-kisoissa.