Olympiajoukkueen johtajalla Leena Paavolaisella on lämmin olympiamuisto, jollaisen hän kokisi kovin mielellään myös Pariisin kisoissa. Paavolainen silloisena Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtajana todisti ja juhli Satu Mäkelä-Nummelan olympiavoittoa ja Henri Häkkisen pronssimitalia 11. elokuuta 2008 Pekingissä.
Lontoon 2012, Rion 2016 ja Tokion 2021 kesäolympialaisissa Suomen joukkueessa ei koettu kultahuumaa. Mitalit ovat himmenneet, ja niitä on kertynyt niukasti. Lontoosta tuli kaksi hopeaa ja pronssi. Rion saalis oli yksi pronssi. Tokiosta heltisi kaksi pronssia.
– Mielelläni näkisin, että k-asia korjattaisiin nyt, Paavolainen sanoo Pekingin muistoistaan ja pitkästä kesäolympialaisten kultaodotuksesta.
Mäkelä-Nummelan kulta trapissa tuntuu kirkastuneen aina neljän vuoden välein, kun suomalaiset eivät sen koommin ole yltäneet samaan kesäolympialaisissa. Se muistetaan huonommin, että päivä tarjosi myös ristiriitaisia tunteita, kun Häkkisen voittokamppailu kääntyi viime hetkillä pronssiksi. Kulta jäi ilmakiväärin 70 laukauksella 0,9 pisteen päähän.
– Olympialaiset on aina omanlaisensa tapahtuma. Historia on osoittanut, että kaikkea voi tapahtua, Paavolainen jatkaa kisakokemuksistaan.
Varsin hyvä ennuste
Olympiakomitealla on Pariisiin päättyvälle olympiadille 10 mitalin ja 20 pistesijan tavoite. Pekingin 2022 talvikisojen saalis oli kahdeksan mitalia ja 11 pistesijaa.
– Pariisin tavoite on vähintään kaksi mitalia ja yhdeksän pistesijaa, Paavolainen vahvistaa yhtälön.
Jollain erinomaisella matemaattisella kaavalla Suomi lähtee Pariisin kisoihin lähes 2,5 mitalin ennusteella. Ennuste on parempi kuin edellisissä kesäolympialaisissa. Esimerkiksi ennen Tokiota ennuste oli alle yksi.
