Olympiajoukkueen johtajalla Leena Paavolaisella on lämmin olympiamuisto, jollaisen hän kokisi kovin mielellään myös Pariisin kisoissa. Paavolainen silloisena Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtajana todisti ja juhli Satu Mäkelä-Nummelan olympiavoittoa ja Henri Häkkisen pronssimitalia 11. elokuuta 2008 Pekingissä.
Lontoon 2012, Rion 2016 ja Tokion 2021 kesäolympialaisissa Suomen joukkueessa ei koettu kultahuumaa. Mitalit ovat himmenneet, ja niitä on kertynyt niukasti. Lontoosta tuli kaksi hopeaa ja pronssi. Rion saalis oli yksi pronssi. Tokiosta heltisi kaksi pronssia.
– Mielelläni näkisin, että k-asia korjattaisiin nyt, Paavolainen sanoo Pekingin muistoistaan ja pitkästä kesäolympialaisten kultaodotuksesta.
Mäkelä-Nummelan kulta trapissa tuntuu kirkastuneen aina neljän vuoden välein, kun suomalaiset eivät sen koommin ole yltäneet samaan kesäolympialaisissa. Se muistetaan huonommin, että päivä tarjosi myös ristiriitaisia tunteita, kun Häkkisen voittokamppailu kääntyi viime hetkillä pronssiksi. Kulta jäi ilmakiväärin 70 laukauksella 0,9 pisteen päähän.
– Olympialaiset on aina omanlaisensa tapahtuma. Historia on osoittanut, että kaikkea voi tapahtua, Paavolainen jatkaa kisakokemuksistaan.
Varsin hyvä ennuste
Olympiakomitealla on Pariisiin päättyvälle olympiadille 10 mitalin ja 20 pistesijan tavoite. Pekingin 2022 talvikisojen saalis oli kahdeksan mitalia ja 11 pistesijaa.
– Pariisin tavoite on vähintään kaksi mitalia ja yhdeksän pistesijaa, Paavolainen vahvistaa yhtälön.
Jollain erinomaisella matemaattisella kaavalla Suomi lähtee Pariisin kisoihin lähes 2,5 mitalin ennusteella. Ennuste on parempi kuin edellisissä kesäolympialaisissa. Esimerkiksi ennen Tokiota ennuste oli alle yksi.
Paavolainen luettelee nopeasti lajit, joissa suomalaisilla on saavutettujen tulosten perusteella realistisia mitaliodotuksia. Lajit ovat ammunnan lisäksi kamppailulajit judo ja paini, purjehdus, uinti ja yleisurheilu.
– Mutta ensimmäiseksi haluan korostaa, että jokainen urheilija on asettanut itselleen menestys- ja tulostavoitteensa, Paavolainen sanoo painokkaasti.
Niukasti venymistä
Ammunta on luonteeltaan laji, jossa jokainen olympiakelpoinen urheilija kykenee ampumaan voittoon riittävän tuloksen. Eetu Kallioisella skeetissä ja Aleksi Lepällä pienoiskiväärissä on MM-tasoisista kilpailuista sijoituksia, joissa he ovat todistaneet mahdollisuutensa.
Tokion pronssimitalisti Matti Mattsson on ollut pitkään jykevää finaalitasoa 200 metrin rintauinnissa. Martti Puumalainen voitti viime vuonna Unkarin Mastersissa maailman parhaat judon raskaimmassa painoluokassa.
Puumalaisen tapaan myös Arvi Savolainen aloittaa kreikkalais-roomalaisessa painissa sarjansa (97 kg) sijoitettuna urheilijana, mikä on kamppailulajeissa merkittävä etu.
Purjehduksessa Suomella on vahvat edustajat. Sinem Kurtbaylla ja Akseli Keskisellä on ollut Nacra 17 -luokassa toistuvasti vahvoja näyttöjä. Muiden suomalaispurjehtijoiden mitalimahdollisuudet saattavat ratketa Marseillen satamakaupungin tuuliin ja siihen, miten he sopeutuvat olympiaregatan luonteeseen.
Yleisurheilussa odotukset ovat kääntyneet seiväshyppääjä Wilma Murron loukkaantumisten takia keihäänheittoon. Myös Silja Kosonen on korkealla moukarinheiton olympiarankingissa.
Toki monella muullakin suomalaisella on mahdollisuutensa.
– Aina voi tulla yllätyksiä. Olympialaiset on sillä tavalla hieno kisa, että aina niitä tulee, mutta sen varaan ei kannata laskea, Paavolainen toteaa.
– Ja on fakta, että edellisissä olympialaisissa suomalaisilla ei ole ollut erityisiä venymisiä. Varsinkaan Riossa odotukset eivät kunnolla realisoituneet. Tokio meni ennusteesta jopa yläkanttiin, kun pistesijoja tuli kohtuullisen paljon.
Turvallinen ympäristö
Suomella on Pariisin kisoissa 57 urheilijaa 14 lajissa. Joukkue on lukumäärältään suurin Sydneyn 2000 olympialaisten jälkeen.
– Olympiakomiteassa lähtökohtamme on, että jokainen paikan saanut on paikkansa ansainnut. Selkeä tavoitteemme on menestyä ja tehdä tulosta mahdollisimman hyvin, mutta samalla haluamme mahdollistaa urheilijoiden unelmien tavoittelun, Paavolainen perustelee suomalaista valintalinjaa.
– Joukkueessa on paljon myös ensikertalaisia, mikä on tärkeää jatkon kannalta.
Joukkueen taustavoimat pyrkivät varmistamaan urheilijoille kaikin tavoin turvallisen toimintaympäristön.
– Jokainen urheilija on yhtä tärkeä ja arvokas. Me tuemme kaikkia, Paavolainen muistuttaa.
– Pyrimme varmistamaan, että kaikki on valmiina ja että kaikki voivat valmistautua kisoihin suunnitelmiensa mukaan ja keskittyä suoritukseensa. Tulos on sitten se mikä on. On sitten tappion tai voiton hetket, kaikki voivat tulla omana itsenään joukkueen olohuoneelle.
Arvoiltaan kestävässä ympäristössä pitäisi olla helpompi onnistua.
– Yhtenä toimintamme perusteemana on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hyvin voiva ihminen on suorituskykyinen ihminen, Paavolainen jatkaa.
– Odotan joukkueelta rohkeaa heittäytymistä. Urheilijoille on sanottu, että pistäkää itsenne likoon hyvällä ilmeellä ja otteella.