Mainos

Kommentti: Työmarkkinoilla totinen paikka ensi vaalikaudella: Onko Antti Rinteestä Suomen uudistajaksi?

4:27

Irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä on kirpun kokoinen asia verrattuna niihin työmarkkinauudistuksiin, joita Suomi tarvitsee ensi vaalikaudella. Demareita on ympäri Eurooppaa huudettu hätiin vaikeissa paikoissa – onko SDP:stä tähän isoon tehtävään, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.

Viime viikkoina on tullut mieleen välähdys vajaan neljän vuoden takaa, kun seisoin eduskunnan sivistysvaliokunnan oven takana. Oppositio pystyi keskustan johdolla kaatamaan valiokunnassa sekavien käänteiden jälkeen osan koulutussäästöistä. Ja vaalien jälkeen keskusta pääsi itse tekemään samankaltaisia koulutusleikkauksia.

Sama kohtalo saattaa olla edessä nykyisellä vasemmisto-oppositiolla. On vaikea nähdä, että työllisyysaste nousisi lähelle 80:aa prosenttia ilman kipeitäkin työmarkkinauudistuksia. Vieläpä kun Sipilän hallitusta on avittanut maailmantalouden myötätuuli, joka kääntyy pikkuhiljaa vastaiseksi.

Keinot päästä päämäärään voivat olla toki erilaisia. Nykyinen hallitus on rymistellyt ja tarjonnut ay-johtajille useammankin kerran poikittaista keppiä. SDP:n linja työmarkkinoilla on edetä konsensuksen hengessä sopien eikä sotien. On katsojan silmissä, kumpi tapa johtaa nopeammin lopputuloksiin.

Schröder, Persson, Blair – ja Antti Rinne

Kun Euroopassa on etsitty joustavuutta työmarkkinoille, hätiin on tarvittu demareita. Saksaa ja Ruotsia ovat siivittäneet vahvaan talouskasvuun uudistukset, joita olivat tekemässä demarijohtajat Gerhard Schröder ja Göran Persson. Samaan sarjaan voi nostaa myös Britannian Tony Blairin sekä Paavo Lipposen. Kolmannen tien kulkijoita.

Suomelle iso kysymys on nyt, pystyykö Antti Rinne nousemaan näiden valtiomiesten tasolle, jos hän etenee gallupien mukaisesti seuraavaksi pääministeriksi.

SDP:tä saattaa pelottaa se, mitä Saksassa demareille tapahtui rajujen työmarkkinauudistusten jälkeen. Puolue hajosi, ay-demarit erkaantuivat Schröderin linjasta ja Oskar Lafontainen johdolla perustettiin WASG-liike, josta muodostui myöhemmin Die Linke eli Vasemmisto. Tarinan loppu onkin Angela Merkelin pitkää valtakautta.

Saksan malli ei siis kannusta Rinnettä rohkeuteen työmarkkinoilla.

Toki Rinteellä on takataskussaan monenlaisia esityksiä yrittäjän aseman parantamiseksi, mutta niitä usein yhdistää se, että ne maksavat. Jo nyt tiedossa on niin monta rahareikää valtiolle ensi vaalikaudella, että työmarkkinauudistukset eivät voi niiden päälle enää maksaa.

Hyvä asia on, että SDP:n puheenjohtaja tuntee vaikeat lähtökohdat kuin omat taskunsa. Entisenä valtiovarainministerinä Rinne tietää, että rahaa valtiolla on aina vähän ja entisenä ay-johtajana hän tietää, että työllisyyden eteen pitää tehdä kompromisseja.

Linjat kuumina Hakaniemeen

Ay-liike liukui SDP:n kylkeen sillä hetkellä, kun Rinne syrjäytti Jutta Urpilaisen puheenjohtajan paikalta. Demarien kenttä teki tuolloin linjavalinnan ja sillä tiellä ollaan. Oikeistodemareita voi toki yrittää etsiä myös nyky-SDP:stä, mutta aikaa siihen kannattaa ottaa. Lahdessa on kuulemma yksi.

Läheinen suhde ay-liikkeeseen ei ole välttämättä huono asia, jos Rinne pystyy muuttamaan sen teoiksi työllisyyden hyväksi ja säilyttämään oman itsenäisen ajattelunsa. Mutta moni pelkää Rinteen soittelevan linjat kuumina Hakaniemeen ja palaavan kipikipivauhtia kolmikantaan, jolla on kieltämättä ansionsa menneisyydessä - paino sanalla menneisyydessä.

Digitalisaatio ajaa työelämän ennen näkemättömään muutokseen. Maailma kulkee hajautetumpaan suuntaan, jossa työtehtävät ovat yksilöllisiä ja työntekijöitä yksilöitä. Sellaisessa maailmassa palkkoja ja työaikoja ei voi määrätä Helsingin kabineteissa vaan ne sovitaan lattiatasolla työpaikoilla.

Laatunen, sankari vai työmarkkinoiden jäykistäjä?

EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on noussut syksyn mittaan tiukoilla kannanotoillaan ay-liikkeen sankariksi. Vanha vastustaja on ylistänyt Laatusta meneillään olevassa kiistassa järjen ääneksi, kun tämä on patistanut hallitusta luopumaan irtisanomisen helpottamisesta.

Keskitettyjä tupoja solminut Laatunen on saanut myös kritiikkiä, että juuri hän on jäykkien työmarkkinoiden isä.

Kieltämättä ohittamaton tosiasia on, että korkeasuhdanteen huipulla Suomessa on samaan aikaan työvoimapula ja 7-8 prosentin työttömyys. En uskalla edes ajatella, kuinka korkealle työttömyys nousee seuraavassa taantumassa.

Ja taantuma voi olla jo lähempänä kuin uskommekaan – Italiassa. 

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.