Voidaanko kunta-alalla päätyä lakkoon korona-aikana? Näin palkansaajien neuvottelijat tilannetta arvioivat: "Työtaisteluvalmius on olemassa"

Mahdolliset lakot vielä kaukaisia

Tämän kierroksen neuvottelut ovat vasta alussa, joten lakkoilusta ollaan vielä kaukana. Osapuolet korostavat lisäksi sitä, että sopimisen kautta on usein saavutettavissa parhaimmat lopputulokset.

– Joskus neuvottelijoilla on pidempää pinnaa. On sanottava, että meillä on taitavat neuvottelijat vastapuolella KT Kuntatyönantajissa. Lähtökohtaisesti neuvotteluissa on oltu ratkaisukeskeisiä, eikä kovia vastakkainasetteluja ole ollut, pohtii ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Palkankorotukset on yksi asia, josta voi tulla vääntöä. En kuitenkaan usko tässä vaiheessa, että lakolla saavutettaisiin yhtä hyvää tulosta kuin neuvotteluilla. Emme halua mennä valtakunnansovittelijalle, Niemi-Laine jatkaa.

Palkankorotukset ovat todennäköisesti kipein kysymys kunta-alan neuvotteluissa. Teollisuudessa syntyneet palkkaratkaisut ovat pääsääntöisesti korottaneet palkkoja 1,8–2,0 prosenttia tänä vuonna.

Kunta-alalla palkansaajajärjestöt ovat korostaneet, että he aloittavat neuvottelut palkankorotusten osalta puhtaalta pöydältä eivätkä ainakaan sano välittävänsä yksityisen sektorin ratkaisuista.

Esimerkiksi hoitajien ja opettajien jaksamisesta on ollut jo pitkään huolta ja hoitoala on korostanut alan pahan työvoimapulan ratkeavan osaksi tuntuvilla palkankorotuksilla.

Tarvetta lisärahoitukseen syntyy myös sote-uudistuksen palkkaharmonisoinnista, kun tulevilla hyvinvointialueilla harmonisoidaan hoitohenkilökunnan palkata kunkin alueen sisällä. Nykyisin palkat hieman vaihtelevat kuntien välillä, joten alimpia palkkoja on tasa-arvon nimissä korotettava.

– Palkkaharmonisointi on mittava ja kallis asia. Valtion on pystyttävä se kompensoimaan, sanoo ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.

Ostovoimaa haussa

Inflaatio kohosi viime vuoden lopulla yli kolmeen prosenttiin, joten palkansaajat ovat aiheesta huolissaan myös ostovoimasta.

Palkansaajat hakevat monivuotista palkkaohjelmaa, joka takaisi ansioiden nousun, parannuksen työhyvinvointiin ja sitä kautta edistäisivät henkilöstön jaksamista. Lisärahoitusta pyydetään myös valtion suunnasta.

Korotusten ja parannusten halutaan lisäksi suuntautuvan kaikille, ei esimerkiksi pelkästään hoitajille tai opettajille.

Kuntatyönantajien näkökulmasta suuret palkankorotukset ovat huolestuttavia, koska moni kunta on rahapulassa. Tuntuvat palkankorotukset voivat lisätä painetta kunnallisveron korotuksiin jopa useilla prosenttiyksiköillä.

Neuvotteluasetelma on näin vaikea. Ennakkoarvioiden mukaan uusia sopimuksia ei vielä helmikuun lopussa ole, jolloin työtaistelut olisivat mahdollisia.

Juttua täsmennetty kello 14.57. Juttuun täsmennetty, että Olli Luukkainen on neuvottelujärjestö Jukon hallituksen puheenjohtaja.