Kesäkuun alku on juhlaa monelle todistuksen käteensä saavalle nuorelle. Kysyimme talouden ammattilaisilta, miten juhlahumun saisi käännettyä ensiaskeleeksi kohti vaurastumista ja mitä nuori hyötyisi lahjarahojensa sijoittamisesta.
Pennissä on tunnetusti miljoonan alku. Jos kevään tuore ylioppilas tai ammattiin valmistuva, 18-vuotias nuori sijoittaisi saamansa lahjarahat ja jatkaisi säästämistä, kolmekymppisenä säästössä voi olla yli 13 000 euron potti.
Nelikymppisenä rahastossa voisi muhia yli 35 000 euroa.
– Kaikille on täysin mahdollista valjastaa sijoittamisesta vetoapua omaan talouteensa. Tämä ei ole hirveän vaikeaa, mutta jos ei aloita, ei voi menestyä, sanoo Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi.
Paasi laati laskelmia siitä, mitä nuorena aloitettu sijoittaminen voi vuosien saatossa poikia.
Esimerkiksi alun laskelma pohjaa oletukseen, että nuori sijoittaisi rahastoon 1 000 euroa keskimääräisellä seitsemän prosentin tuotto-odotuksella. Siitä eteenpäin nuori jatkaisi säästämistä 12 vuoden ajan 50 eurolla kuussa.
Oman talouden puskuri avaa mahdollisuuksia
Suomalaisnuoret puhuvat rahasta enemmän kuin koskaan, sanoo Nordean sijoitustuotteista vastaava johtaja Tanja Eronen ja viittaa pankin maaliskuussa julkaisemaan kyselytutkimukseen.
Sen mukaan 18–25-vuotiaat suomalaisnuoret sijoittavat yhtä ahkerasti kuin muutkin ikäluokat ja rohkaiseva puhe rahasta on yleistynyt.
– Suomessa raha on pitkään ollut tabu. Taloudellinen stabiilius ei ehkä tuo kokonaan onnea, mutta pitää ainakin huolia loitolla, Eronen miettii.
Siihen että nuori valmistuva sijoittaisi ainakin osan lahjarahoistaan, talousammattilaiset suhtautuvat kannustaen. Hampaat irvessä ei tarvitse säästää ja pienelläkin summalla voi päästä alkuun.
Esimerkiksi sadan euron kertasijoituksella ja säästämisen jatkamisella kymmenellä eurolla kuussa, voi kymmenessä vuodessa kerryttää yli 1 900 euroa. Kahdessa vuosikymmenessä potti nousisi yli 5 600 euroon.
Ilman joka kuukautista säästösummaakin rahastoon tehty kertasijoitus karkeasti sanottuna tuplaantuisi vuosikymmenessä.
Oman talouden tasapainon hoito on ammattilaisten mukaan suurin oppi, jonka nuori voi sijoittamisen kautta saada.
– Sellaista palkkaa ei ole, mitä ei saisi menemään. Sen takia olisi tärkeää sisäistää mahdollisimman varhain, että pienellä nuukuudella on valtava merkitys omaan vaurastumiseen, Paasi toteaa.
Ennen kaikkea oman talouden puskurirahasto avaa mahdollisuuksia unelmien toteuttamiselle. Muulla kuin palkkatyöllä vaurastuminen avaa ovia ammatinvalintaankin, Paasi lisää.
– Jos tulee rahattomista olosuhteista, uravalintaan voi liittyä kriteereitä, joita siihen ei muuten riittäisi. Nuori saattaa ajatella, että hänestä on pakko tulla suurpalkollinen, eikä kirjailija tai rokkitähti, jotta pääsisi irti veitsi kurkulla elämisestä.
Aloita sijoittaminen helposti ja pienin riskein
Kevään valmistujaisjuhlissa raha on yhä monelle juhlavieraalle mieluisin nuorelle annettava lahjavaihtoehto.
Mitä läheisempi suhde lahjan saajaan on, sitä suurempia summia rahakuoriin ollaan valmiita laittamaan. Sisarusten lapsille ollaan valmiita antamaan 71–100 euroa, kaukaisempien sukulaisten lapsille 21–50 euroa.
Niinpä 500 euroa kertasijoituksen pohjaksi saa, jos valmistujaisjuhliin tulisi 10 vierasta, joilta kaikilta saisi lahjaksi 50 euroa.
Jos säästämistä vielä jatkaisi 20 eurolla kuussa, kolmekymppisenä rahastossa odottaisi noin 5 600 euroa. Nelikymppisenä noin 14 800 euroa.
Mihin nuoren sitten kannattaisi rahansa sijoittaa?
Erosen ja Paasin mukaan nuorelle kannattavin ratkaisu ovat erilaiset rahastot. Eronen nostaa esimerkiksi yhdistelmärahastot, Paasi indeksirahastot.
Rahastosijoittamista puoltaa heidän mukaansa neljä seikkaa.
Ensimmäinen on helppous. Rahastonhoitajat tekevät monta asiaa sijoittajan puolesta ja alkuunkin pääsee jo pienellä summalla.
Toiseksi rahastojen kautta on helppo minimoida sijoittamisesta seuraavia kuluja, jotka taas syövät tuottoa. Markkinoilta löytyy esimerkiksi täysin kuluttomia rahastoja.
Kolmanneksi rahastojen kautta pienellekin sijoitukselle saa hajautuksen. Kun sijoitukset jaetaan oikein eri tuotteiden välille ja niitä hajauttaa sekä ajallisesti että toimialallisesti, sijoittamisen riskit pienevät.
Neljänneksi rahastot ovat helppo tapa aloittaa pitkäjänteinen säästäminen, jolloin sijoittaja saa suurimman hyödyn korkoa korolle -ilmiöstä. Silloin säästetylle pääomalle kertyvät korot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman ohella.
Tavoitteet ja toiveet ratkaisevat sijoitustyylin
Riippuen siitä, mitä sijoittamisella tavoittelee, myös säästötili ja osakkeet voivat olla toimivia ratkaisuja nuorelle sijoittajalle.
Jos riskejä ei halua ottaa ja rahalle saattaa olla tarvetta pian, säästötili on hyvä vaihtoehto. Jos kuitenkin mielii rahoilleen tuottoa, säästötililtä sitä ei matalien korkojen vuoksi juuri saa.
Osakkeita nuoren kannattaa asiantuntijoiden mukaan harkita, jos sijoittaminen kiinnostaa ja siihen on valmis käyttämään aikaa.
– Suorat osakesijoitukset tuovat vaurastumiseen sellaista epävarmuutta, mitä ei todennäköisesti haluaisi. Jos huonosti käy, osakesijoittaminen on kallis harrastus, Paasi huomauttaa.
Rahastoihin verrattuna suoria osakesijoituksia tekevän tulee huolehtia itse monista asioista, kuten sijoitusten hajauttamisesta. Jotta hajauttaminen onnistuu, sijoittajan pitää tehdä taustatyötä.
Myös kulut saattavat osakemarkkinoilla kasvaa rahastoihin verrattuina isoiksi. Esimerkiksi osakemarkkinoilla vielä pienestä, 1 000 euron salkusta erilaisia palkkioita voi joutua Erosen mukaan maksamaan 80 euron edestä.
– Sekin kannattaa muistaa, että mahdolliset osingot lasketaan Suomessa tuloiksi, jotka vaikuttavat opintotukeen.
Pitkällä aikavälillä riskit pienenevät
Kynnys sijoittamisen aloittamiseen voi monesti tuntua korkealta. Asiantuntijoiden mukaan turhaan.
– Ihmiset harkitsevat usein 50 euron sijoituspäätöstä todella kauan pidempään kuin vaikkapa 50 euron kenkien ostamista. Vaikka kengistä totta kai saa iloa, niistä ei ikinä saa rahojaan takaisin, Eronen sanoo.
Sijoittamisessa tilanne on Erosen mukaan toinen, vaikka riskejäkin on. Kurssit voivat laskea ja yhtiöt kaatua.
Pitkällä aikavälillä tuotto kuitenkin tasoittuu.
– Historiasta ei löydy kymmenen vuoden ajanjaksoa, jonka aikana markkina ei olisi tullut takaisin ylös, jos on menty alas.