Moni alle eläkeikäinen, varsinkin nuorista, saattaa sivuuttaa pohdinnat eläkerahojen riittävyydestä olankohautuksella. Tuoreiden tietojen mukaan, liian harva osa suomalaisista on perillä tulevista eläkkeistään. Asiaan kannattaa tutustua jo varhain, ettei tulotason mahdollisesti dramaattinenkin romahtaminen eläkepäivien kynnyksellä pääse yllättämään.
Suomen suurimman eläkevakuuttajan Kevan tuoreiden tietojen mukaan ainoastaan kolme prosenttia suomalaisista tietää tarkalleen tulevan eläkkeensä määrän. Karkeasti tulevasta eläkkeestään on tietoisia 32 prosenttia suomalaisista.
Kevan mukaan viisikymppisistä eli 50–59-vuotiaista hieman yli puolet, 51 prosenttia, tietää tulevan eläkkeensä määrän. Alle kolmekymppisistä vain 23 prosenttia tietää, millainen oma eläketaso tulisi suunnilleen olemaan oman tulotason perusteella.
Asiaan kannattaa kiinnittää ajoissa huomiota, etenkin jos haluaa jäädä eläkkeelle ajoissa ja varmistaa turvallisemmat eläkepäivät.
Lue myös: Vain harva tietää tulevan eläkkeensä määrän – näin sen voi selvittää
Takuusäätiön neuvontapäällikkö Minna Mattilan mukaan ihmisten heikko mielenkiinto eläkkeitä kohtaan saattaa johtua siitä, etteivät talousasiat ole hirveän kiinnostavia kaikille. Neuvontapäällikön mukaan ihmiset eivät ole täysin tietoisia edes omasta kulutuksestaan tai halukkaita säästäjiä.
– Voi olla, kun ne ovat sellaisia kaukaisia asioita, ettei niitä mietitä tai niistä puhuta, kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Mattila.
Omiin talousasioihinsa kannattaa kuitenkin asiantuntijan mukaan kiinnittää huomiota, sillä muutoin tulotason romahtaminen vanhemmalla iällä saattaa yllättää ikävästi.
Lue myös: Näin nuorten rahankäyttö eroaa edellisistä sukupolvista: "Tulevaisuuteen varaudutaan varhaisemmin"
Mattila painottaa, että mitä nuorempi on, niin sitä paremmin kannattaa varautua eläkepäiviin ja tutustua eläkeasioihin ajoissa.
Takuusäätiöstä suositellaan, että viimeistään viisikymppisenä pitäisi aloittaa säästäminen eläkepäiviä silmällä pitäen. Mattila mainitsee, että yksi hyvä säästämisen muoto on myös, että pyrkii veloista eroon ajoissa. Esimerkiksi velaton omistusasuminen tuo turvaa eläkepäiville.
Yleisesti ottaen säästämistä suositellaan aloitettavaksi, kun ikävuodet lähestyvät noin kolmeakymmentä. Mattila ei halua arvioida konkreettisia säästösummia, mutta mainitsee esimerkkinä rahastosäästämisen.
Henkilökohtaiselle pankkitilille säästämisessä kannattaa muistaa, että säästöjen tuotot jäävät todennäköisesti vaatimattomammiksi.
– Kun säästää esimerkiksi rahastoihin ja aloittaa tarpeeksi ajoissa, niin vähempikin riittää, Mattila toteaa.
Tavoitteena taloudellinen riippumattomuus
Moni haaveilee taloudellisesta riippumattomuudesta ja sitä kautta stressittömistä eläkepäivistä.
Parikymppisen Heidi Kohosen tavoitteena on saavuttaa taloudellisesti turvattu elämä 45-vuotiaana. Nyt 24-vuotias Kohonen aloitti säästämisen kolmisen vuotta sitten.
– En aluksi tavoitellut taloudellista riippumattomuutta tai säästänyt eläkkeitäni varten, koska ketä kaksikymppistä sellainen kiinnostaa – ei varmaan ketään, Kohonen pohtii.
Kohonen kertoo, että hänen ei ole varsinaisesti tarvinnut luopua mistään. Pidemmän päälle kyse on ollut omien tarpeiden ja halujen tarkastelua talouden näkökulmasta.
– Mitä minä oikeasti haluan ja sitten asioiden priorisoimista. Minulla on paljon rahaa, satoja euroja kuukaudessa, vieviä harrastuksia. Minulla on hyvä asunto, autot ja ostan mitä tarvitsen. Käymme reissussa ja festareilla sekä keikoilla, eli ihan normaalia arkea. Kohonen luettelee.
Kohonen päätti ottaa ohja omiin käsiinsä sen takia, että hän ei omien sanojensa mukaan luota täysin eläkejärjestelmäämme.
Toiveena on myös, että elämässä jäisi aikaa muullekin kuin pelkälle työlle.
– Tavoitteena on myös olla nämä Suomen huonoimmat kuukaudet kelien puolesta ulkomailla. Sen lisäksi haluaisin tehdä vapaaehtoistyötä, opiskella ja kaikkea. En jäisi sohvalle makaamaan.
Tänä vuonna 14 000 euroa säästöön
Kohonen toimii vuokranvälittäjänä ja on koulutukseltaan tradenomi. Nykyinen työ on hänelle erittäin mieluisa, mutta työ ei määritä koko elämää.
– Minulla on ollut aina sellainen fiilis, että työ ei ole elämän suurin sisältö. Minulla on niin kiireistä ja kaikkea muuta, että mielellään ottaisin aikaa pois töistä ja antaisin sitä jollekin muullekin. Se vaatii omaisuutta.
Kohosen palkka on alle 3000 euroa kuukaudessa bruttona. Säästöön kertyy tänä vuonna noin 14 000 euroa. Säästämisen ei tarvitse olla Kohosen mielestä vaikeaa.
– Lähtökohtaisesti kaikki pystyvät säästämään, oman tilanteensa mukaan. Onko se sitten euro vai tonni, se on jokaisen oma asia sitten, Kohonen toteaa.
Vapaaehtoinen luopuminen pakkoa helpompaa
Takuusäätiön Mattilan mielestä juuri ylimääräisten rahareikien tukkiminen ja asioiden priorisoiminen on taloudenpidossa avainasemassa.
– Kun päätyy siihen lopputulokseen, ettei jotakin välttämättä tarvitse, niin se luopuminen on helpopaa, kuin pakon edessä tulojen romahdettua, Mattila toteaa.
Mattila muistuttaa lähes ikiaikaisesta viisaudesta, jonka mukaan pienistä puroista syntyy suuri joki. Tässä tapauksessa se tarkoittaa pieniä arjen päätöksiä.
– Voi jättää vaikka sen noutokahvin ostamatta. Toiset ostavat turhanpäiten vaatteita. Mikä nyt kenelläkin on.
Lue myös: OP: Asuntosijoittaminen on nyt huippusuosittua – lainoja haetaan kolme kertaa enemmän kuin vuosikymmen sitten
Monilla suuri osa menoista koostuu asumisen kustannuksista. Mattila kannattaa ajatusta pidemmälläkin tähtäimellä, että esimerkiksi omaan tilanteeseen liian suuren asunnon vaihtaisi pienempään kustannusten minimoimiseksi.
– Se on varmaankin todella järkevää. Ja vielä jos miettii vielä eläkepäivien kannalta, niin mitä sillä isommalla asunnolla sitten oikeasti tekee, Mattila pohtii.
Mattila painottaa, että kaikista sijoittamisen muodoista kannattaa ja pitää keskustella asiantuntijan kanssa.
Viime aikoina keskustelunaiheena ollut asuntosijoittaminen, on Mattilankin mielestä varsin kelvollinen tapa varautua tulevaan.
– Eläkkeellä voi sitten esimerkiksi harkita muuttamista itse hankkimaansa pienempään sijoitusasuntoon.
Perheen sisäiset tuloerot
Joissakin perheissä ollaan tilanteessa, jossa toinen parisuhteen osapuolista jää eläkkeelle, kun toinen jatkaa vielä normaalisti työelämässä.
Tällaisessa tilanteessa kannattaa Mattilan mukaan keskustella mahdollisista säästökohteista, sillä toisen tulotason tippuminen vaikuttaa merkittävästi kotitalouden rahatilanteeseen.
– Riippuu vähän siitä, kuinka raha-asiat on suunniteltu. Mutta jos toisella on vaikka varaa matkustella ja toisella ei ole rahaa, niin se on keskustelun ja yhdessä miettimisen paikka, Mattila päättää.