Valtiovarainministeriön mielestä huoltovarmuuteen liittyvä rahoitus tulisi ottaa suoraan valtion budjetista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo yli tuplata huoltovarmuusmaksun tuoton nykyisestä.
Lausuntokierroksilla olevassa esitysluonnoksessa kerrotaan, että huoltovarmuusmaksua on tarkoitus korottaa siten, että huoltovarmuusmaksun tuotto-odotus olisi jatkossa lähes 92 miljoonaa euroa vuodessa.
Parina edellisenä vuotena huoltovarmuusmaksun tuotto on ollut noin 38 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitä, että huoltovarmuusmaksun tuotto pitäisi jatkossa yli tuplata nykyisestä.
Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen rahoitusmalli uudistettaisiin siten, että osa rahoituksesta tulisi valtion talousarviosta ja osa huoltovarmuusmaksusta.
Lue myös: Tiesitkö? Lääkkeitäkin voi 3D-tulostaa – malliesimerkki Vaasasta
Valtiovarainministeriö (VM) on jättänyt esitysluonnoksesta eriävän mielipiteen. Sen mukaan huoltovarmuusmaksu tulisi nykymuodossaan kumota.
– Lähtökohta yleisesti on ollut se, että huoltovarmuuden, kuten muunkin valtion hallinnon toiminnan, tulisi olla riittävän läpinäkyvää ja ohjattavissa ja sen pitää perustua tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan, sanoo VM:n neuvotteleva virkamies Markus Kari STT:lle.
– Se, mikä parhaalla tavalla edistäisi tätä, olisi että huoltovarmuusrahaston ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus otettaisiin valtion budjetista, Kari jatkaa.
Huoltovarmuusmaksu on sähköstä ja öljytuotteista perittävä veronluonteinen maksu, jonka tarkoituksena on kattaa tuotteiden saatavuus kriisi- ja häiriötilanteissa.
Esimerkiksi bensasta perittävän huoltovarmuusmaksun määrä on tällä hetkellä 0,68 senttiä per litra.
Lue myös: Orpo Purran budjettiesityksestä: Pikkuisen erilaisessa marssijärjestyksessä kuin aiemmin
VM: Energiaverossa ei järkeä
VM:n näkemyksen mukaan korvamerkityllä verolla ei ole järkevää rahoittaa Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa.
– Rahamäärä, jonka yhteiskunta käyttää huoltovarmuustoimintaan, ei tulisi olla riippuvainen tietyn energiaveron tuotosta ja siitä, mikä se sattuu kunakin vuonna olemaan, vaan sen tulee perustua yhteiskunnan huoltovarmuuden tarpeelle, Kari sanoo.
– Kaikkein parhaiten rahoitustarve toteutetaan siis valtion budjetin kautta eikä erillisen korvamerkityn veron kautta, Kari lisää.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan STT:lle, että huoltovarmuusmaksujen korotuksiin on saatu linjaus poliittiselta tasolta.
Huoltovarmuusmaksun korotuksen vaikutukset bensan ja sähkön hintoihin ovat tällä hetkellä vielä auki.
Korotusten kohdentuminen eri polttoaineille ja sähkölle käsitellään budjettineuvotteluissa, jos hallituksen esitys etenee nykymuodossaan eduskunnalle.
Lue myös: Kännykät keskiössä – Suomen pitää ottaa oppia Ukrainan tietoliikenneratkaisuista sanoo huoltovarmuuskeskus
Huoltovarmuuskeskus virastoksi
Esitysluonnoksessa huoltovarmuuslainsäädäntöön esitetään huoltovarmuusmaksun korotusten lisäksi muitakin muutoksia. Huoltovarmuuskeskus on esityksen mukaan tarkoitus muuttaa virastomuotoon.
Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että keskuksen työntekijöiden työsopimussuhteet muutettaisiin virkasuhteeksi. Lisäksi esimerkiksi nykyinen keskuksen toimitusjohtaja vaihtuisi pääjohtajaksi.
Esitysluonnoksen mukaan muutos selkeyttäisi Huoltovarmuuskeskuksen viranomaisasemaa.
Sen mukaan keskus käyttää jo nykyisellään merkittävästi julkista valtaa, ja muutos muun muassa varmistaisi, että keskuksen sääntely täyttäisi perustuslaissa säädetyt vaatimukset.