Suomi ja Ruotsi saattavat jatkossa täydentää kansallista huoltovarmuuttaan yhteisvarastoilla. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan yhteisvarastoja voisi sijaita sekä Suomessa että Ruotsissa.
Asiasta tehdään selvitys vuoden loppuun mennessä.
– Teemme yhteisvarastoinnista tämän vuoden aikana toteutettavuusselvityksen. Selvitämme, mitä juridisia reunaehtoja on ja tarvitaanko valtioiden välistä sopimusta. Toinen selvitettävä kokonaisuus on, mitä olisi tarkoituksenmukaista varastoida yhdessä, ja miten se käytännössä järjestettäisiin, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Hanke on Känkäsen mukaan jatkumoa yhteistyöhön Ruotsin siviilivalmiusviranomaisen MSB:n kanssa. Taustalla vaikuttaa muuttunut turvallisuustilanne.
Hankkeen hinta tarkentuu kuluvan vuoden aikana.
Aloite tuli Suomelta
Yhteisvarastointia on pohdittu pitkään, ja lopullinen aloite hankkeeseen tuli Känkäsen mukaan Suomelta. Lähtökohtana on molemminpuolinen hyöty. Suomen etu olisi etenkin se, että kriittistä materiaalia hajasijoitettaisiin maantieteellisesti. Toinen etu liittyy materiaalin vanhenemiseen ja kierrättämiseen.
– Kierrätettävyyden vaatimus on läsnä melkein tavarassa kuin tavarassa, ja yhteisvarastoinnin avulla pystymme todennäköisesti tehokkaammin kierrättämään materiaalia. Tästä syntyy etua ja kustannustehokkuutta, Känkänen arvioi.
Yhteisvarastointiin sopivia materiaaleja pohditaan yhdessä Ruotsin kanssa.
– Yksi lähtökohta on tarkastella huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä, jotka toimivat molemmissa maissa. Kandidaatteja löytyy esimerkiksi kemianteollisuuden ja ehkä myös alkutuotannon ja elintarvikehuollon puolelta. Lääkevalmisteitakin voisi harkita yhteisvarastointiin.