Jopa 70 prosenttia suomalaista on sairastanut koronan – tällainen on suoja uutta tartuntaa vastaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista on sairastanut koronan.

Tutkimuspäällikkö Merit Melin kertoo, että vaikka tarkkaa lukemaa ei vielä tiedetä, lasten vasta-ainetutkimuksen perusteella voidaan ennustaa, että aikuisilla päädytään tämänkaltaiseen arvioon tartunnan saaneista.

– Pitäisin hyvin todennäköisenä, että myös aikuisista keskimäärin 70 prosenttia on saanut tartunnan kevään 2022 kuluessa, Melin kertoo MTV Uutisille sähköpostitse.

– Maaliskuussa arvio oli, että keskimäärin 27 prosentilla aikuisista HUS-alueella oli tartunnasta kertovia vasta-aineita, mutta tässä nähtiin myös eroja ikäryhmien välillä, kuten myös HUS:n omassa tutkimuksessa samana ajankohtana. Alle 45-vuotiailla, ja erityisesti alle 30-vuotiailla, tartunnasta kertovia vasta-aineita oli jo maaliskuussa huomattavasti suuremmalla osalla.

Lue myös: THL:n tutkimus: Valtaosalla lapsista on koronaviruksen vasta-aineita – huomattavan moni aikuinen sai tartunnan omikronaallossa keväällä

Sairastettu tauti antanee rokotetta paremman suojan

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan sekä rokote että sairastettu tauti suojaavat uudelta tartunnalta joitain kuukausia. 

– Rokotteen suojan nykyisiä omikron-viruskantoja vastaan tiedetään olevan tämän lyhyenkin ajan vain osittainen, noin 50 prosenttia maksimissaan. 

Sairastettu tauti antanee paremman vastustuskyvyn. 

– Tilanne on siten sairastetun taudin osalta samanlainen kuin muilla hengitystieviruksilla eli samakin virus voi jonkin ajan päästä aiheuttaa uuden tartunnan. 

– Tällöin oireet ovat kuitenkin yleensä lievemmät ja sekä rokote että sairastettu tauti antavat hyvän suojan vaikeaa koronavirustautia vastaan.

Lue myös: Veikö korona haju- ja makuaistit? Tutkimus selvitti, milloin aistit palautuvat ennalleen

Ei enää paluuta tiukkoihin koronarajoituksiin?

Paluuta vanhoihin koronarajoituksiin ei Järvisen mukaan ole odotettavissa.

– Samanlaisia taudinkuvia kuin nähtiin vielä viime vuonna ei koronavirus enää näyttäisi aiheuttavan. 

Järvisen mukaan esimerkiksi sellaisia potilaita, joilla on vaikea hapensaannin ongelma, ei enää juurikaan ole.

– Ne ovat aivan yksittäisiä tapauksia. Ja koronavirusinfektion vuoksi sairaalaan tulevista vain kolmannes on enää ylipäätään saanut lisähappea. Näistäkin valtaosa hyvin vähän ja aivan lyhyesti. 

Lue myös: Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet uuden vasta-aineen, joka voi nujertaa kaikki koronaviruksen muunnokset

Harvan tarvitsee enää pelätä koronaa

Järvinen selvittää vielä, että korona on rokotusten, uusien lievempää tautia aiheuttavien virustyyppien ja osin myös sairastetun taudin myötä muuttunut valtaosalle kansaa tavallisen hengitystieinfektion kaltaiseksi taudiksi, joka ei aiheuta sairaalahoidon tai toimintakyvyn menettämisen uhkaa. 

– Koronaa kannattaa enää pelätä lähinnä heidän, jotka kärsivät immuunijärjestelmän toiminnan heikkoudesta sairauden tai hoidon takia. 

– Kuten muutkin hengitystieinfektiot, korona voi heikentää jo valmiiksi hyvin hauraan ihmisen toimintakykyä. Ihmiset näyttävät tämän pääosin näin ajatelleenkin, ja yhteiskunnan toiminnot toimivat normaalisti. 

Lue myös: THL suosittelee ikääntyneille ja riskiryhmille uutta koronarokotusta syksyllä – ei väliä, kuinka monta rokotetta aiemmin saanut

Koronarokotuksen saa nyt samalla influenssarokotuksen kanssa

Koronarokotusten uudet tehosteannokset annetaan myöhemmin tänä syksynä samalla influenssarokotusten kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee uutta koronan tehosterokotusta kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. 

Sillä ei ole enää väliä, miten monta rokotetta on aiemmin saanut tai kuinka monta kertaa hän on mahdollisesti sairastanut koronan. 

Tehosterokotteen voi ottaa, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. 

Kuun alkuun mennessä neljännen rokoteannoksen oli saanut 14 % suomalaisista aikuisista. Kolme annosta oli saanut 55 %, kaksi 78 % ja yhden 81 % kansalaisista.