Hoitotyön Tutkimussäätiö julkaisee tällä viikolla päivitetyt hoitosuositukset lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen. Säätiön mukaan lasten kaltoinkohtelua ei edelleenkään tunnisteta eikä ennaltaehkäistä riittävän hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Se voi aiheuttaa lapsille runsaasti haittoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja olla jopa kohtalokasta – Suomessa kaltoinkohtelun seurauksena kuolee 10–15 lasta vuosittain.
– Kuolema voi tulla siitä, että vanhemmalla menee maltti ja hän esimerkiksi ravistelee lasta, mutta kyse voi olla myös siitä, että perhettä ei tueta ja ajan saatossa tapahtuu jotain tällaista katastrofaalista, professori Eija Paavilainen Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksiköstä.
Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan esimerkiksi fyysistä ja henkistä pahoinpitelyä, hoidon laiminlyöntiä tai sitä, että lapsi näkee vanhempien välistä väkivaltaa.
– Lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisessa on ensiarvoisen tärkeää arvioida perheen kokonaistilanne, sillä mikään yksittäinen tunnistamismenetelmä ei ole yksinään luotettava. Riskitekijöitä tulee osata tunnistaa, jotta voi keskustella niistä perheen kanssa ja keskittyä tukemaan perheen vahvuuksia, kertoo Paavilainen.
– Lasten fyysisten vammojen tunnistamiseksi on olemassa suhteellisen luotettavia menetelmiä. Esimerkiksi päivystystilanteisiin on kehitetty erilaisia kaltoinkohtelun seulontamenetelmiä, toteaa Paavilainen.
Esimerkiksi fyysisten merkkien tunnistamisen lisäksi suosituksiin on koottu puuttumisen keinoja. Kaltoinkohtelua voi olla monenlaista ja se voi kohdistua monen ikäisiin lapsiin, joten sitä voi olla ammattilaisenkin vaikea hahmottaa.