Vuonna 2014 KHL:ään siirtyneen Jokereiden yllä on ollut vuodesta toiseen tiettyjä samoja teemoja. Venäläisomistajuuteen liittyvät epäilyt, pakotteet ja raskaasti tappiollinen liiketoiminta. Lukemat ovat rajuja ja seurajohdossa niitä yritetään oikoa kovalla kädellä.
Ylälaidan videolla Tulosruudun aiempi juttu Jokereiden tulevaisuuden näkymistä.
Neljän KHL-vuoden aikana Jokereiden tulos on jäänyt noin 47 miljoonaa euroa pakkasen puolelle.
Rajuja miinusmerkkisiä lukemia Jokereiden toimitustajohtaja Jukka Kohonen nimitti Helsingin Sanomien haastattelussa ”kirjanpidollisiksi tappioiksi”.
– Jos puhuttaisiin sellaisen yrityksen tappioista, jolla ei ole tietoa vastaisesta rahoituksesta, niin se tarkoittaisi sitä, että yritys olisi mennyt nurin. Meidän tapauksessa tiedossa on se, että niille tappioille on olemassa motiivi ja niille on olemassa rahoittaja, Kohonen avaa termiä MTV Sportin haastattelussa.
– Olemme osa KHL:n kokonaisuutta, minkä vuoksi meitä rahoitetaan, Kohonen perustelee perään.
Jokereiden taustalta löytyy Arena Events Oy -niminen yritys, joka omistaa 49 prosenttia seurasta. Kyseistä taustayhtiötä pyörittävät venäläissuomalaiset liikemiehet Gennadi Timtsenko ja Roman Rotenberg.
Timtsenko ja Rotenberg ovat molemmat merkittäviä taustatekijöitä KHL:ssä.
Loput 51 prosenttia omistava Harry Harkimo on puolestaan ilmoittanut myyvänsä osuutensa Jokereista.
Vaikka Harkimo on ollut nimellinen pääomistaja, on Jokereiden tappiot kuitattu venäläisomistajien toimesta.
– Tässä on kyse ihan samasta kuvioista kuin jos vaikka suomalainen jalkapallojoukkue vietäisiin toisen maan isoon sarjaan. Jotta seura voisi toimia siellä, niin sen toimintaa pitäisi ainakin jonkun aikaa tukea tai sille pitäisi löytää rahoitus. Jos sen koko sarjan kannalta on järkevää, että sarja saa parempia sponsoreita, parempia televisiosopimuksia ja että sarja muuttuu mielenkiintoisemmaksi, niin sittenhän siitä kannattaa maksaa. Meidän kohdalla kyse on juuri tuosta, Kohonen yrittää taustoittaa tukemisen perusteita.
– Yleensä tuollaisessa toiminnassa on olemassa aina niitä isompia intressejä. Esimerkiksi KHL:n on helpompi saada televisio- ja sponsorisopimuksia, kun me ollaan sarjassa mukana.
– Eihän meitä rahoiteta siksi, että täällä on joku tietty määrä suomalaisia, vaan siksi, että me tuodaan lisäarvoa koko liigaan, Kohonen sanoo rahoitusmotiiveista.
LUE LISÄÄ: Lauri Marjamäki huomasi Leijonat-pestin kritiikkitulvan läheisten viestien kautta
LUE LISÄÄ: Jokerit ei haikaile Eeli Tolvasen perään – "Ei meidän kannata lähteä sellaiseen maailmaan"
LUE LISÄÄ: Pahasti loukkaantunut Karri Rämö olisi voinut jatkaa Jokereissa – "Me saatiin siitä korvaus"
Sudenkuoppa
Kohosen mukaan Jokereiden omistajien rahoitushalut eivät ole muuttuneet mitenkään vuosien saatossa, vaikka seuran toiminta on ollut rajusti tappiollista.
– Totta kai meidän tavoitteena on tehdä parempaa bisnestä täällä kotimaassa ja totta kai me tavoitellaan sitä, että saataisiin enemmän kansainvälisiä kumppanuuksia. Koko ajan yritetään parantaa sponsori- ja yleisötuottoja. Viime vuonna onnistuimme hyvin siinä, kun sponsoritulot olivat kasvussa.
– Niin meidän kuin rahoittajien yhteinen tahto on se, että seuraan laitettava rahoitusosuus olisi pienempi, Kohonen myöntää.
Kohosen mukaan Jokereiden vuosikulubudjetti oli tuoreimmalla tilikaudella noin 24 miljoonaa euroa, josta ”veroluontoisia maksuja” oli lähemmäs puolet.
– Saimme verotarkastuksesta puhtaat paperit. Se tarkoittaa sitä, että olemme maksaneet ja hoitaneet kaikki verot ja vastuut juuri niin kuin laki määrää. Alvia olimme maksaneet jopa vähän liikaakin.
Yksi silmiinpistävä lukema Jokereiden talouspuolella on ollut liikevaihdon kehitys. Esimerkiksi vuonna 2015 päättyneellä tilikaudella Jokereiden liikevaihto oli 11,6 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2017 päättyneellä kaudella se oli vain 7,7 miljoonaa euroa.
– Kausi 2016-17 oli meille kaiken kaikkiaan pettymys. Se oli raadollinen kausi, kun oikein mikään ei sujunut. Nyt tämä viimeisin tilikausi kääntyy ihan eri suuntaan, Kohonen vakuuttaa.
Tarkkaa liikevaihtolukemaa Kohonen ei halua kertoa, sillä asiaa ei ole käsitelty vielä hallituksen kesken.
– Nousu on tosi iso, Kohonen sanoo laveasti liikevaihdon kehityksestä.
– Viimeisin tilikausi oli selvästi parempi joka sektorilla. Kaikki tuottolähteet kasvoivat selkeästi. Toki kulut kasvoivat myös. Meillä oli 50-vuotisjuhlakausi ja ulkoilmaottelu Kaisaniemessä. Ne veivät kulupuolta eteenpäin.
Pysyvätkö kulut ennallaan tulevalla kaudella vai onko kiikarissa selkeä muutos?
– Meidän pitää leikata kuluja viime vuoteen nähden. Ei niinkään pelaajabudjettipuolelta, vaan muista liiketoiminnan kuluista. Pyritään rationalisoimaan niitä niin paljon kuin mahdollista. Toki meillä on sellaisia kulueriä, joissa ei ole helppo säästää. Esimerkiksi pelaajapalkat ovat hyvin paljon markkinoista riippuvia. 31 vieraspelin pelaaminen maksaa vähintään saman verran kuin 28 vieraspelin pelaaminen, Kohonen sanoo, viitaten KHL:n pelimäärän kasvuun.
– Tiukka kulukuri tässä pitää olla, Kohonen myöntää.
Venäjä ja pakotteet
Miten Jokerit voi kehittää toimintaansa? Voiko raskaasti tappiollista suuntaa kääntää mitenkään voitolliseksi?
– Toivotaan, että tämä poliittistaloudellinen tilanne muuttuu myönteisemmäksi. Ei me toki voida vaikuttaa siihen. Meidän pitää vain tehostaa omaa toimintaa. Myydä ja markkinoida vielä tehokkaammin ja tuottaa sellaisia palveluita, joista ihmiset ovat halukkaita maksamaan. Pitää tarjota entistä parempi show, entistä kiinnostavampia pelejä ja pelaajia. Ylipäätänsä meidän pitää tavoitella sitä, että ihmisillä on entistä hauskempaa hallilla. Sillä tavalla se bisnes kehittyy. Sitten kun silmäparit hallilla ja television äärellä lisääntyvät, niin sitten on taas helpompi saada yhteistyökumppaneita. Eli puhutaan siis ihan normaalista bisnekseen liittyvästä kehityspolusta, Kohonen käy läpi keinoja.
Kohonen viittaa poliittistaloudellisella tilanteella hyvin vahvasti Venäjään. Koko KHL-historian ajan Jokerit on joutunut operoimaan talouspakotteiden kanssa.
– Niiden takia jotkut yritykset ja tahot eivät halua tehdä yhteistyötä meidän kanssamme. Totta kai se vaikuttaa, Kohonen sanoo suoraan.
– Kyllä se korostuu, että nimenomaan Suomessa tunnelma Venäjän markkinoita kohtaan on erityisen kielteinen, Kohonen näkee.
Jokerit-pomo yrittää tarkistella asiaa mahdollisuuksien kautta.
– Ei tarvitse katsoa kuin kesän jalkapallon MM-kisoja ja sitä, millainen määrä energiaa, rahaa ja investointeja niihin lyötiin kansainvälisten yritysten toimesta. Ilman muuta luonnonvaroiltaan vahva, 130 miljoonainen väestöpohja luo paljon taloudellista potentiaalia. Miksei suomalaisten yritysten kannattaisi toimia noin isolla markkina-alueella? Kohonen kyselee.
– Siellä on mahdollisuuksia niin kulutushyödykkeille, teollisuudelle, sen tuotteille, koneille, laitteille, digitaalisille ratkaisuille, ylipäätänsä kaikille vientialoille.
– Kaikilla yrityksillä on omat toimintalogiikat ja tavoitteet. Ei me voida niihin vaikuttaa, Kohonen sanoo lähestymistavasta ja yleisestä suhtautumisesta.
Steppi eteenpäin
Kohosen mukaan Jokerit tavoittelee syyskuussa alkavalla kaudella noin 10 500 katsojan keskiarvoa. Tämä olisi jatkumoa viime kauden lukemille.
– Toivotaan toki parempaakin lukemaa. Totta kai joukkueen menestys on ihan ratkaisevassa roolissa. Jos pärjätään hyvin ja saadaan heti draivi päälle, niin 10 500 ja jopa isompi lukema voi olla ihan mahdollisuuksien rajoissa.
Ensimmäisellä kaudella Jokereiden yleiskeskiarvo oli 10 900, toisella 10 400. Kohosen mainitsemalla ”haastavalla kaudella” 2016-17 keskiarvo jäi alle kymmenentuhannen.
– Viime kaudella päästiin taas sinne 10 500 katsojan nurkille, Kohonen ynnäilee keskiarvon kehitystä.
Kohonen ehti jo puhua tuloksellisesta tavoitteesta, mistä hän sai nopeasti sisäistä palautetta. Kohonen vilautteli tavoitetta, jossa seura hamuaa ”menestystä toisella kierroksella”.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Jokerit haluaa päästä KHL:ssä ensimmäistä kertaa toiselta kierrokselta jatkoon.
Kohonen kuitenkin tarkentaa, ettei seurassa ole asetettu virallista tavoitetta. Tämän vahvistaa myös päävalmentaja Lauri Marjamäki, jonka mukaan joukkue aikoo puhua tavoitteista ensi viikon puolella.
– Totta kai pyritään siihen, että mennään toiselta kierrokselta kolmannelle. Sinne kun on päästy, niin aika harva sanoo, että ”ei me hamuta enää finaaleihin”. ”Että tämä oli ihan hyvä”, Kohonen avaa.
Jokereilla runkosarja käynnistyy 3. syyskuuta kotiottelulla Kunlunia vastaan.