Jokelan kirkonkellojen mysteerin tutkinta etenee – poliisi salamyhkäisenä: "En viitsi vielä paljastaa, ettei mene kohdehenkilöiden tietoon"

Vuonna 1975 valmistetut kirkonkellot roikkuivat muutaman metrin korkuisessa kellotapulissa Jokelan kirkon edustalla vuosikymmenet, kunnes joku tunkeutui pieneen punatiilistä ja laudasta loihdittuun rakennelmaan, pudotti kellot maan tasalle ja vei ne mukanaan.

Varkauden huomasi viime viikon maanantaina huoltomies, joka oli tullut paikalle huoltotöihin. Seurakunta on arvioinut, että kellot vietiin todennäköisesti edeltävän viikonlopun aikana.

Tapaus on tullut nyt Itä-Uudenmaan poliisin selviteltäväksi. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Rauno Jämsä kertoo, että kellot ovat vielä kateissa, mutta että tutkinta täydessä vauhdissa. Poliisi on saanut joitain vihjeitä kelloihin liittyen, ja lisää kaivataan.

– Toivomme, että joku tästä tietäisi ja saattaisi normaalien vihjepuhelinnumeroiden tai poliisin nettisivujen kautta laittaa vihjeitä tulemaan. Kaikki tiedot kiinnostavat meitä todella paljon, Jämsä sanoo.

Vihjeet eivät kuitenkaan Jämsän mukaan ole poliisin ainoa oljenkorsi. Hän kertoo, että poliisilla on käytössä myös muita tutkintakeinoja. Niiden suhteen hän pysyttelee salamyhkäisenä.

– Kyllä meillä on omat keinot vireillä koko ajan. En viitsi tässä vaiheessa vielä enempää paljastaa, ettei mene kohdehenkilöiden tietoon, rikoskomisario muotoilee.

Lue myös: Varas vei kirkonkellot tapulista Jokelassa – seurakunta tyrmistyi röyhkeästä teosta

Poliisi vetoaa romuliikkeisiin

Kelloista suurempi on Jämsän mukaan halkaisijaltaan noin 70-80-senttinen ja toinen noin 50-senttinen. Kelloihin on kaiverrettu teksti ”Jokelan kirkko” ja vuosiluku 1975. Materiaaliltaan ne ovat pääosin messinkiä ja painoltaan yhteensä useita satoja kiloja.

– Olemme kuitenkin tulkinneet ja ymmärtäneet, että ne voisi miesvoimin nostaa, Jämsä täsmentää.

Julkisuudessa on arveltu, millainen motiivi poikkeuksellisen rikoksen taustalla voisi olla. Selitykseksi on tarjottu etenkin sitä, että varkaat olisivat ajatelleet myydä metallikellot romuraudaksi.

 Myös Jämsä pitää tätä mahdollisena selityksenä.

– Kyllähän siinä sellainen epäily tietenkin on, että tällainen tarkoitus voisi olla.

Mutta kuka ostaisi satoja kiloja painavat, varastetut messinkikellot, etenkin kun niihin on kaiverrettu Jokelan kirkon nimi? Se on toinen kysymys.

– Ihmettelen romuliikettä joka sellaiset (kellot) vastaanottaisi, Jämsä tokaisee.

– Kannattaisi siinä vaiheessa varmaan olla aika valistunut ja epäillä, että mitkähän mahtavat olla tuojan oikeudet omaisuuteen ja matalalla kynnyksellä olla yhteydessä poliisiin. Eivät ole ihan normaalia kierrätysmetallia nämä, hän jatkaa.