Liikenneturvan teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli kolmannes autoilijoista on joutunut jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen kohdattuaan liikenteessä hirven tai peuran.
Hirvikolarin riski kasvaa syksyisin, kun kiima-aika ja vaelluskausi saavat hirvet liikkeelle. Myös hirvestyskauden alkaminen lokakuussa vaikuttaa hirvien liikkumiseen.
Liikenneturvan teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että yli kolmannes kyselyyn vastanneista autoilijoista on joutunut jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen hirven tai peuran takia viimeisen kolmen vuoden aikana.
Hirvionnettomuuksien määrä on laskenut alle puoleen 2000-luvun alun huippulukemista, mutta hirvikolareita tapahtuu edelleen koko maassa, etenkin villkkailla kaksikaistaisilla pääteillä.
– Hirven tai peuran kohtaamista ei voi ennustaa, mutta kuljettaja voi varautua omalla toiminnallaan ja seuraamalla liikennemerkkejä, Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara sanoo tiedotteessa.
Etenkin auringonlaskun aikaan kannattaa olla varuillaan, sillä ajallisesti hirvikolareita sattuu eniten juuri ennen ja jälkeen auringonlaskun. Hirvet ovat usein liikkeellä myös aamuhämärässä, Elovaara muistuttaa.
Paras tapa vähentää hirvikolarin riskiä on tiedostaa vaaranpaikat ja ottaa ne huomioon niin ajotavassa kuin nopeudessakin. Hirvivaroitusmerkkien alueella ja hirviaitojen päättyessä on syytä olla erityisen valppaana.
– Hirvi on suurin nisäkkäämme ja koostaan huolimatta se maastoutuu hyvin. Nopeuden laskeminen on ainoa tapa pienentää törmäysriskiä ja hankkia pelivaraa, jos eläin ryskää tielle. Eritoten hämärässä tai huonolla kelillä alhaisempi ajonopeus ja valojen tehokas käyttö antavat lisäaikaa myös havainnointiin, Elovaara sanoo.
Vaikka hirvi näyttäisi oleskelevan rauhallisesti paikallaan metsän reunassa, ajonopeutta on vähennettävä välittömästi, sillä hirvet voivat käyttäytyä arvaamattomasti. Kannattaa muistaa myös se, että sekä hirvet että peurat ovat laumaeläimiä, joten yhden yksilön perässä saattaa seurata koko perhe.
Lähde: Liikenneturva
***
0:34
