Joka kolmas sydänkohtauksen saanut kuolee, koska apua hälytetään liian myöhään. Sairaanhoitaja kertoo, miten kohtauksen iskiessä tulisi menetellä.
– Suomessa vuosittain sydänkohtauksen saavista ihmisistä joka kolmas menehtyy jo ennen avun saamista kotiin, työpaikalle tai lenkkipolulle. Tähän ryhmään eivät pääse vaikuttamaan modernit hoitokeinot ja -ketjut vaan ihmisen oma käyttäytyminen, Sydänliiton asiantuntijasairaanhoitaja Sami Kaivos sanoo.
Kaivos painottaa, että sydänkohtauksen iskiessä on soitettava välittömästi hätäkeskukseen numeroon 112.
– Ammattilainen pitää hälyttää paikalle heti. Sairaalaan ei tule lähteä taksilla tai vaimon tai ystävän kyydillä, saati sitten omatoimisesti.
– Kohtauksen aikana jokainen minuutti on vihollinen. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä vähemmän vaurioita muodostuu ja sitä parempi on tuleva ennuste, Kaivos sanoo.
Lepoa ja aspiriinia
Avun hälyttämisen jälkeen hätäkeskus antaa jatko-ohjeita.
– Tärkeintä on asettua lepoon. Jos ei ole aspiriinille allerginen, kannattaa myös ottaa välittömästi 250–500 milligrammaa aspiriinia pureskeltuna.
– Sen enempää ei itsekseen oikeastaan ole tehtävissä, Kaivos sanoo.
Pallolaajennus tai liuotushoito
Sairaalassa osalle sydänkohtauksen saaneista suositeltu ensihoito on välittömästi tehtävä sepelvaltimon pallolaajennus.
– Siinä mennään ranne- tai nivusvaltimon kautta hyvin ohuella katetrilla isoa valtimoa pitkin sydämen eteen kohtaan, josta sepelvaltimot lähtevät sydämen pinnalle. Katetrien kautta pystytään uittamaan ohut vaijeri suoraan sepelvaltimoon ja avaamaan paikallisesti tukkeutunut suoni. Suoni laajennetaan auki katetrin päässä olevalla täytettävällä pallolla.
Mikäli pallolaajennusta ei pystytä tekemään sitä tarvitseville muutamassa tunnissa avun hälyttämisen jälkeen yliopisto- tai keskussairaalassa, potilaalle annetaan liuotushoito.
– Se tapahtuu heti paikan päällä ambulanssihenkilökunnan toimesta. Käytännössä liuotushoito on suoraan suoneen annettavaa lääkehoitoa.
Pysyvä lääkehoito ja elintapamuutokset
Jokainen sydänkohtauksen saanut elää loppuikänsä lääkehoidon kanssa.
– Se on keskeinen osa jatkohoitoa, jolla pyritään ehkäisemään sepelvaltimotaudin etenemistä sekä hoitamaan taudin riskitekijöitä. Infarktin jälkeen elintapamuutokset ovat tärkeitä ja ainoita keinoja, joilla omaan ennusteeseen ja sairauden etenemiseen pystyy itse vaikuttamaan, Kaivos sanoo.
Sydänkohtauksen uusiutumiseen vaikuttavat nimenomaan riskitekijöiden kehitys ja lääkehoito.
– Uusintakohtauksien ehkäisy elintavoilla on äärimmäisen tärkeää, sillä sydänkohtauksen aiheuttaa lähes aina sepelvaltimotauti, josta ei voi koskaan parantua.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva
Sydänsiirtopotilas: Pulssia hädin tuskin tunsi
Sairastut tähän tautiin 25 prosentin todennäköisyydellä
Sydänlapsen äidin hätä: Poikaani ei haluttu lähettää jatkohoitoon
Viaton rytmihäiriö olikin vakava sairaus − nelikymppisen maratoonarin elämä mullistui