Omaura-luokka on vaihtoehtoinen tapa suorittaa peruskoulu. Riihimäkeläinen Jenni Mattila, 15, sai potkua opinnoilleen siirtyessään peruskoulun viimeisenä vuonna Omaura-luokalle.
Mattilalle käytännön tekeminen on aina ollut teoriaopintoja mielekkäämpää. Kun sosiaalityöntekijä viime keväänä suositteli Omaura-luokkaa, Mattila päätti hetken pohdinnan jälkeen antaa vaihtoehdolle mahdollisuuden.
– Ensin ajattelin, että vaikuttaakohan Omaura tulevaisuuteeni, että katsotaanko minua vinoon, kun olen käynyt joustavan perusopetuksen, Harjurinteen koulusta siirtynyt tyttö kertoo.
Omaura-luokka eli nykyaikaisemmin JOPO, joustavan perusopetuksen luokka, tarjoaa vaihtoehdon perinteille peruskoululle. 1990-luvun alussa käynnistynyt toiminta perustuu käytännönläheisyyteen. Tavoitteena on, että jokainen nuori saisi peruskoulun päättötodistuksen.
– Ajatuksena on, että peruskoulu käytäisiin loppuun vähän toisella tavalla. Koulu ei olisi pelkästään penkeillä istumista, vaan enemmän yhteisöllistä ja yrityselämään suuntautunutta, Jennin opettaja Jani Heikkinen selvittää.
Työelämään suuntautumisen mahdollistavat lukuvuoden aikana suoritettavat useat työharjoittelut. Riihimäellä omauraopetukseen kuuluu viisi viiden viikon mittaista työharjoittelujaksoa. Harjoittelujaksojen aikana nuoret käyvät kolmena päivänä viikossa valitsemassaan harjoittelupaikassa. Loput kaksi päivää he viettävät koulussa.
”Olen oppinut, kun olen saanut tehdä rauhassa”
Mattilalle on kertynyt Omauralla viettämänsä lukuvuoden aikana työkokemusta päiväkodista, alakoulusta, kirpputorilta ja Prismasta. Viimeisen harjoittelun tyttö aikoo suorittaa niin ikään kirpputorilla.
