Britannian johtaman JEF-puolustusyhteistyöryhmän johtajat kokoontuvat torstaina Osloon.
Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören isännöimässä kaksipäiväisessä kokouksessa Suomea edustaa presidentti Alexander Stubb. Paikalle saapuu myös Britannian pääministeri Keir Starmer.
Torstaina Oslossa on ohjelmassa ainoastaan johtajien illallinen, varsinainen kokouspäivä on perjantai.
Tasavallan presidentin kanslian mukaan kokouksessa keskustellaan muun muassa maiden tuesta Ukrainalle, Euroopan turvallisuustilanteesta sekä JEF-yhteistyön kehittämisestä esimerkiksi arktisella alueella.
Norjan hallituksen mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu osaan JEF-kokousta etäyhteyden välityksellä.
JEFiin eli Joint Expeditionary Force -ryhmään kuuluvat Britannian ja Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat sekä Hollanti.
JEFin tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisien puhjetessa. Yhteistyön pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.
Edellinen JEF-maiden huippukokous järjestettiin Tallinnassa joulukuussa 2024.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan JEFin luonne on jonkin verran muuttunut Venäjän Ukrainaan tekemän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen.
Mukaan on muun muassa tullut käytännön yhteistyön rinnalle vahvemmin myös poliittinen taso, josta jäsenmaiden johtajien kokoukset ovat esimerkki.
Joustava alueellinen toimija
Pesun mukaan JEF on ehkä hakenut hieman paikkaansa sen jälkeen kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon. JEFiä ei enää tarvita kompensoimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien puutetta.
Toisaalta aivan viime aikoina JEFiin on kenties alettu kiinnittää joitain toiveita uudenlaisen Nato-yhteistyön korvaajana, jos Naton yhtenäisyys rakoilee Yhdysvaltain hallinnon näkemysten etääntyessä Euroopan liittolaisista.
– Voihan siinä jotain tällaista elementtiä nähdä, kun kyseessä kuitenkin on samanmielisten maiden joukko, joka jakaa samat turvallisuushuolet riippumatta Yhdysvaltain sitoutumisesta niihin, Pesu muotoilee.
Hänen mukaansa JEFiä tuskin kuitenkaan halutaan laajentaa suoraan Naton tontille kollektiivisen puolustuksen järjestelyksi, koska se sopii parhaiten Naton 5. artiklan alla olevan harmaan alueen uhkien, kuten hybridiuhkien, torjuntaan.
Näin nimenomaan keskittyen Pohjois-Euroopan alueelle, missä JEF voi kenties toimia Natoa joustavammin ja nopeammin.
Oslon-kokouksesta Pesulla ei ole suuria odotuksia uusista linjauksista. Hän nostaa mieluummin esille JEF-ryhmän johtovaltiosta Britanniasta pian odotettavissa olevat asiantuntijalinjaukset maan puolustuksen kehittämisestä.
– JEFin potentiaali riippuu pitkälti siitä, mitä Britannia tekee, koska sehän on Suomen kaltaisten valtioiden näkökulmasta se suurin JEFiin liittyvä lisäarvo, Pesu perustelee.
Hänen mukaansa britit viestivät mielellään johtajuutta, vaikka maan asevoimien tila ei ole mitenkään mairitteleva. Lisäksi brittien sotilaallisille kyvyille on paljon kysyntää myös muualla.
– Siksi kannattaa olla aika realistinen sen suhteen, mitä sieltä on tänne saatavissa, Pesu sanoo,