Macronin ehdotus "turvatakuista Venäjälle" sai kritiikkiä myös JEF-kokouksessa. Niinistön mukaan pikemminkin Venäjän naapurimaat tarvitsevat turvaa.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi valmistelee jo seuraavaa aseapupakettia Ukrainalle. Hän kommentoi asiaa medialle Latvian Riiassa pidetyn JEF-kokouksen jälkeen.
– Paketti paketiltahan tässä on paketin koko kasvanut, hän sanoi.
Kokouksen toisen isäntämaan Britannian pääministeri Rishi Sunak totesi kokouksen alkupuheenvuorossaan, että Ukrainalle tulee jatkossa toimittaa entistä enemmän aseistusta, kuten ilmatorjunta-aseita ja panssariajoneuvoja.
Ennen kokousta kerrottiinkin, että Britannia on antamassa merkittävän uuden tykistötukipaketin Ukrainalle. Pääministerinkanslian lausunnon mukaan paketin arvo on 250 miljoonaa puntaa eli lähes 290 miljoonaa euroa.
Tämä turvaa jatkuvan virran kriittisen tärkeitä tykistöammuksia Ukrainaan vuonna 2023, pääministerinkansliasta kerrottiin.
– Toivon, että tämä kannustaa myös muita pöydän ympärillä istuvia jatkamaan vahvaa tukeaan Ukrainalle, Sunak sanoi kokouksessa.
JEF eli Joint Expeditionary Force on Britannian johtama puolustusyhteistyökehys, jossa on mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
"Venäjä ei sodi vain sotavoimia vastaan, vaan myöskin siviilejä vastaan"
Niinistön mukaan JEF-maiden näkemykset Ukrainan tilanteesta ovat hyvin jaettuja.
– Tukea Ukrainalle tulee jatkaa, kunnes Ukraina saa itselleen oikeutetun rauhan. Sitäpä on vaikea nähdä tällä hetkellä, milloin sota sillä tavoin päättyisi, hän totesi.
Tulevasta talvesta on povattu vaikeaa Ukrainassa johtuen muun muassa Venäjän maan sähkönjakelujärjestelmiin tekemistä iskuista.
Esimerkiksi Ukrainan asevoimien komentaja totesi muutama viikko sitten Economist-lehdelle, että Venäjä voisi yrittää vuoden alussa jopa Kiovan haltuunottoa uudestaan.
Miten ratkaiseva tuleva talvi on sodan kannalta?
– Saamme vähän ristiriitaista tietoa. On sellaista tietoa, että Venäjän arsenaali alkaa olla vähissä ja loppumaan päin. Tämä paikallaan oleva tilanne ja venäläisten vetäytyminen ennen sitä viittaa siihen suuntaan. Mutta kukaanhan ei voi varmuudella tietää, Niinistö vastasi.
– Mutta varmasti kevään aika tulee olemaan kova, talvi erityisesti. Kylmänkin vuoksi. Olenkin todennut, että Venäjä ei sodi vain sotavoimia vastaan, vaan myöskin yhteiskuntaa ja siviilejä vastaan. Se jättää paljon kärsimystä, hän lisäsi.
Ketterämpi JEF voi täydentää Natoa monella tapaa
Kokouksessa keskusteltiin myös JEFin sotaharjoituksista ja harjoitustoiminnan lisäämisestä, ja ylipäätään myös JEFin tulevaisuudesta.
Niinistön mukaan oli miellyttävää keskustella "samanhenkisessä ja yhteisen huolen jakavassa porukassa".
– Paras anti on havaita hyvinkin pitkälle menevä yhteinen ymmärrys ja halu asioiden eteen viemisestä, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan JEF voi tulevaisuudessa täydentää Natoa monella tapaa.
– Olemme nähneet, että Naton päätöksentekoprosessi voi viedä paljon enemmän aikaa, kuin tällaisen pienemmän väen, joka on hyvin samanmielistä. Tietynlaisia välittömiä reaktioita kriisitilanteessa, siihen ehkä kyetään.
"Se joka tarvitsee turvallisuutta, on Venäjän naapurimaat"
Medialla oli mahdollisuus esittää lyhyesti kokoukseen osallistuneille johtajille kysymyksiä ennen tapaamisen alkua.
Johtajilta kysyttiin muun muassa, mitä mieltä he ovat Ranskan presidentti Emmanuel Macronin joulukuun alussa tekemästä ehdotuksesta, jonka mukaan länsimaiden pitäisi antaa Venäjälle turvatakuut.
Presidentti Niinistö vastasi kysymykseen ennen kokousta toteamalla, että turvallisuutta tarvitsevat pikemminkin Venäjän naapurimaat.
Hän myös lisäsi suomalaismedialle vielä kokouksen jälkeen, että turvatakuita ovat lähinnä olleet vailla Venäjän lähinaapurit.
– Turvattomuutta on ollut lähinaapureissa, ja takuita tarvitaan siellä, hän sanoi.