Hyödynnetäänkö kunnissa kiertotalouden koko potentiaali?
Kiertotalousyritysten toimialajärjestö Kierrätysteollisuus ry julkaisi viime viikolla selvityksen, jonka mukaan kuntien jäte- ja kaukolämpömonopolit aiheuttavat markkinahäiriöitä ja hidastavat kierrätystä Suomessa.
Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomen lähetyksessä.
– Suomen kiertotalousaste EU:n vertailussa on EU:n matalimpia, Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores paljastaa.
Suomen kiertotalousaste on 2,4 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että valtaosa kierrätettävästä materiaalista jää lopulta kierrättämättä.
Nores kertoo, että Suomeen on rakennettu valtavasti jätteenpolttokapasiteettia.
– Näyttää siltä, että sinne ohjautuisi osa siitä materiaalista, mikä olisi kierrätettävissä, hän kommentoi.
Tällä hetkellä yritystoiminnasta syntyvät jätteet, kierrätysmateriaalin tai sen raaka-aineet eivät ohjaudu yksityisille alan yrityksille. Noresin mukaan se on ongelma.
Karkeasti sanottuna, kun alan yksityiset yritykset eivät pääse väliin, hidastaa se jätteiden kierrätystä ja kiertotaloutta Suomessa.
Lue myös: Teetkö jo näin käytetyille paristoille? Pian on pakko
Mitä tarkoitetaan kiertotaloudella?
Euroopan parlamentin mukaan kiertotalous tarkoittaa sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä.
Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, sen materiaalit pyritään aina kun mahdollista hyödyntämään. Käytännössä se merkitsee jätteen määrän vähentämistä.
Lue myös: Roskakuski Akilta tärkeä vinkki – tässä moni mokaa: "Kuulkaas nyt lajittelumummot"
Kierrätystä ja yhdyskuntajätettä
Sen sijaan, että tarkasteltaisiin kiertotalousastetta, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala kehottaa mieluummin puhumaan jätehuollon osalta kierrätyksestä ja kierrätysasteesta. Se on yhdyskuntajätteen osalta 44,6 prosenttia vuoden 2023 tilastojen mukaan. Sekin on kuitenkin jäljessä EU:n kierrätystavoitteista.
– Jos puhutaan kunnallisesta jätehuollosta ja kuntien roolista jätehuollossa, niin ei kannata puhua koko Suomen kiertotalousasteesta, Innala toteaa.
Hänen mukaansa kuntien jätehuollon vastuulla on vain pari prosenttia kaikesta syntyvästä jätteestä koko Suomessa.
– Kuntien ensisijaiset asiakkaat ovat kuntien asukkaat ja kuntien oma hallinto- ja palvelutoiminta. Niihin keskitymme, se on kunnan lakisääteinen velvollisuus, Innala muistuttaa.
Ymparisto.fi:n mukaan yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa enemmän kuin keskimäärin muualla EU:ssa.
Lue myös: Jos kotonasi on roskiin joutavia paperikasseja, toimithan näin?
Suomessa syntyi vuonna 2022 noin kolme miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa. Siihen sisältyvät kotitalouksien jätteet sekä kaupan, koulujen, toimistojen ja muun vastaavan toiminnan jätteet.
Kierrätysteollisuus ry:n selvitys väittää, että monopoliasemansa turvin kunnalliset yhtiöt toteuttavat investointeja, joita markkinaehtoiset toimijat eivät tekisi.
– Kuntapuolella ihan yhtä huolella kuin yksityisellä puolella harkitaan investoinnit ja niiden tarpeet, Innala kommentoi.
Innala torppaa, että kuntapuolella tehtäisiin harkitsemattomia investointeja, jotka koituisivat kuntalaisten harteille maksettavaksi.
– En katso, että olisi tehty yhtään turhaa investointia toistaiseksi, Innala summaa.
Lue myös:
Teetkö kismittävän kierrätysvirheen? Markun uskomaton kuvapari: "Vein kahden kuukauden pahvit kerralla pois"
Tursuaako taloyhtiön roskis jatkuvasti yli äyräidensä? Tämä siitä voi seurata
Saako kerrostalon rappukäytävään laittaa oman tuolin? Tietyt asiat pitää huomioida
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaiset lähteet: Ymparisto.fi, Euroopan parlamentti ja Kierrätysteollisyys ry