Suomalainen roskakuski haluaa muistuttaa eräästä lajittelukikasta, jota harva on tullut edes ajatelleeksi.
Lajitteletko sinäkin viili-, rahka- ja jogurttipurkkien alumiinisia kansia sen sijaan, että heittäisit ne vain sekajätteen joukkoon? Hyvä niin.
Roskakuskien esihenkilönä Keski-Uudenmaan alueella toimiva Aki Pouta haluaa kuitenkin muistuttaa eräästä roskakuskien työtä huomattavasti helpottavasta kikasta.
– No niin, kuulkaas nyt lajittelumummot..., alkaa Poudan TikTokiin julkaisema vinkkivideo.
Hänen mukaansa metallinkeräykseen kelpaavat kannet täytyisi nimittäin rutistaa nyrkissä, ennen kuin ne heittää pois.
Marttojen mukaan rutistus auttaa myös itse lajittelussa, jos olet epävarma. Mikäli kansi säilyy rutussa, se sisältää paljon metallia.
– Jos se jää ryttyyn, niin se kelpaa metalliin, Pouta vahvistaa.
Kannet todella kannattaa rutata! Katso yllä olevalta videolta, kun Aki Pouta havainnollistaa, miksi.
Lue myös: Sekajätettä vai jotain muuta? Testaa, osaatko lajitella oikein
Tavan ihmiset eivät tajua
Pouta julkaisi kansia käsittelevän lajitteluvinkin alun perin sosiaaliseen mediaan, koska ymmärtää, ettei tavan ihmiset välttämättä tule asiaa edes ajatelleeksi.
– Kansien lentelyä ympäriinsä ovat kuljettajanikin usein harmitelleet, ja sitä tapahtuu tietynlaisessa ajossa useita kertoja päivässä, hän paljastaa.
Ympäri taloyhtiön pihaa lentelevien kansien perässä juoksentelu vie aikaa.
– Kuljettajan kuuluu siivota tyhjennyksessä maahan tippuvat roskat, myös alumiiniset kannet. Aivan kuten muukin kevyt jäte, voivat ne tuulen mukana kulkeutua hetkessä kauaksikin, hän kertoo.
Sen lisäksi kannet voivat myös pahimmillaan vaurioittaa roska-autoa.
– Ryttäämisen ohella kevyt tavara voi olla syytä vaikkapa pakata, eli alumiinikannet säilyketölkkiin ja styroksipallot muovipussiin, hän vinkkaa.
Pouta muistuttaa myös, että pölisevää jätettä, kuten tuhkaa, ei ikinä saa pakkaamatta laittaa jäteastiaan.
Lue myös: Pakasterasia ei kuulu muovinkeräykseen – tiesitkö nämä seikat kierrätyksestä?
Lajittelussa petrattavaa
Pouta on toiminut jätehuoltoalalla jo lähes vuosikymmenen ajan.
– Pidän jäteauton ajamisesta kovasti, joten niiden ratissa vietän usein aikaa itsekin. Samalla takaan sen, että tunnen hyvin työn, jota johdan, Pouta kertoo työstään.
Suomalaisten lajittelussa olisi Poudan näkemyksen mukaan parannettavaa.
– Esimerkiksi kartonkiastiassa näkyy välillä mattoja ja bioastiassa haarukoita, Pouta kertoo.
Ikävintä kuitenkin on nähdä, miten paljon roska-auto ahmii sekajätteen mukana lajitteluun tai jopa käyttöön vielä kelpaavaa tavaraa.
– Kuljettajan jokapäiväistä näkymää tukevat tilastot, jotka kertovat suomalaisten sijoittuvan lajittelussa heikosti EU:n tasolla, Pouta kertoo.
Vielä vuonna 2023 Valtioneuvosto arvioi, että Suomi ei todennäköisesti pääse tälle vuodelle asetettuun 55 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen.
Pouta arvioi, että tyypillisimmät lajitteluun liittyvät virheet ovat kartongin ja pahvin laittaminen paperinkeräykseen, tai kahvipakettien ja sipsipussien viskaaminen metallinkeräykseen.
– Pitää kuitenkin muistaa, että virheiden taustalla voi olla ohjeistusten muuttumistakin. Ei ole pitkä aika siitä, kun Järvenpäässä vaadittiin biojätteen pakkaamista muovipussiin. Nyt jatkokäsittelyn muututtua bion pakkaaminen muoviin on siellä kielletty, Pouta muistuttaa.
Lue myös: Teetkö kismittävän kierrätysvirheen? Markun uskomaton kuvapari: "Vein kahden kuukauden pahvit kerralla pois"
Vinkkejä sosiaalisessa mediassa
Pouta tekee TikTokiin videoita käyttäjänimellä @ymparistohuollonurho. Videot käsittelevät hänen työtään.
– Videoideni tarkoitus on tehdä tutuksi roskakuskin työtä ja sitä, miten ihmisten roskiin liittyvät arkiset tavat siinä näkyvät, hän summaa.
Roskakuskin työtä helpottava tapa käsitellä alumiinikannet on nähty yli 300 000 kertaa ja on saanut pääsääntöisesti hyvän vastaanoton.
– ihmiset ovat kiitelleet heille uutena tulleen asian kertomisesta. Moni arvostaa roskakuskien työtä ja haluaa helpottaa meidän hommaamme, Pouta kertoo.
Lue myös: Osaatko lajitella leivinpaperin?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaiset lähteet: Valtioneuvosto, MartatTV/YouTube ja @ymparistohuollonurho/TikTok