Tällä hetkellä ei tiedetä tarkalleen, kuinka moni suomalainen sairastaa pitkittynyttä koronatautia. Arviolta luku liikkuu tuhansissa tai jopa kymmenissä tuhansissa tapauksissa.
Pitkittynyttä koronatautia on vaikea diagnosoida laajan oirekirjon vuoksi. Tampereen yliopiston professorin Seppo Parkkilan mukaan pitkittyneestä koronavirustaudista puhutaan silloin, jos akuutin taudin sairastamisen jälkeen oireet jatkuvat vielä yli neljän viikon jälkeen.
Tarkkoja lukumääriä pitkittyneeseen koronatautiin sairastuneista ei ole Suomesta.
– Yleinen päätelmä on, että näitä oireita esiintyy jopa kymmenillä prosenteilla potilaista, jotka ovat sairastaneet akuutin covid-infektion. Vähimmillään joidenkin tutkimusten mukaan vain prosenteilla.
– 104 000:sta akuutin covidin sairastaneesta suomalaisesta laskennallisesti saadaan tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia potilaita, jotka tavalla tai toisella kärsivät pitkäkestoisen covidin oireista, kommentoi Parkkila Uutisaamussa.
Muutama oire yli muiden
Akuutin koronataudin jälkioireita on tutkittu paljon eri puolilla maailmaa. Parkkila kertoo, että oireiden laajasta kirjosta muutama nousee kuitenkin ylitse muiden.
– Ensimmäisenä mainitsisin maku- ja hajuaistin häiriöt ja toisena uupumuksen. Tämä uupumus on usein fyysiseen rasitukseen liittyvä.
Näiden oireiden lisäksi tyypillisiä pitkäaikaisia oireita ovat Parkkilan mukaan muun muassa päänsärky, tuntemus sydämen rytmihäiriöistä, aivosumu, ruoansulatuselimistön ongelmat, hengenahdistus, hengitysvaikeus ja lihaskipu.