Jätevesilain siirtymäajan loppu lähenee, mutta kaikki eivät vieläkään ole heränneet remontoimaan

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) selvityksen mukaan jätevesijärjestelmä on remontoimatta vielä enintään 45 000 vakituisessa ja 69 000 vapaa-ajan asunnossa, joita siirtymäaika koskee.

Syken selvitys tehtiin ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Ministeriön neuvotteleva virkamies Ari Kangas sanoo, että julkisuudessa esitetty jätevesijärjestelmien remonttibuumi on varmasti osaltaan vauhdittanut remontteihin ryhtymistä, mutta korjattavaa on niin paljon, että kaikkien kiinteistöjen kuntoon saaminen määräaikaan mennessä on haasteellista.

Kunnat ovat käytännössä vastuussa jätevesilain valvonnasta. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen kertoo, että lupa jätevesijärjestelmän korjaamiselle haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.

Riipisen mukaan Kuntaliitolla ei ole tilastoja toimenpidelupahakemusten määrästä, mutta yleisesti vaikuttaisi, että niiden määrä ei ole räjähtänyt käsiin.

– Aiheesta on kovasti kyselyjä ja pohdintaa ja toimiin ollaan ryhtymässä, mutta luparuuhkaa ei ainakaan vielä ole, Riipinen arvioi.

Viranomainen ei kierrä valvomassa kaikkia kiinteistöjä

Julkisuudessa on herännyt huolta, loppuvatko urakoitsijat loppukesästä kesken ihmisten kiirehtiessä remontoimaan takarajan lähestyessä. Riipinen arvelee, että tilanne voi hyvinkin vielä kiihtyä, mutta ruuhkista ei kannata olla liian huolissaan.

 – Ei sieltä mitään sakkoja tule, jos ei heti saa urakoitsijaa. Prosessi kannattaa laittaa alkuun hankkimalla ensin suunnittelija, sillä siellä on kontakteja urakoitsijoihin, Riipinen neuvoo.

Lain noudattamisen valvonta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastuulla. Valvontaa tehdään riskiperusteisesti. Riipinen arvioi, että yksi akuuteimmista asioista on pohjaveden laadun turvaaminen, mutta tarkkarajaisia sääntöjä valvonnalle ei ole.

Lue myös: "Veden pinta kuhisi kaloja, jotka haukkoivat henkeään" Satavuotiaan sukutilan rantaan Vihdissä ajatui 6000 kg kuolleita simpukoita ja kaloja

– Kunnalla on aika vapaat kädet arvioida, mitkä ovat ympäristön tai terveyden kannalta riskialueita, joissa pitäisi tehdä tehostettua valvontaa. Yhden kunnan alueella voi olla tuhansia remonttia vaativia kiinteistöjä, eikä lakia tehtäessä ajateltu, että kunnan viranomainen kiertäisi tarkastamassa jokaisen tiluksen.

Jätevesijärjestelmän puutteet voivat tulla kunnan tietoon myös naapurin suusta. Riipisen mukaan esimerkiksi haju- tai hygieniahaittaa aiheuttavista ympäristöongelmista tehdään kunnille paljonkin ilmoituksia.

Lain pariin ohjataan pehmein keinoin

Kuntaliiton lakimies Marko Nurmikolu kertoo, että omistajia patistellaan remonttipuuhiin pehmeillä keinoilla. Pääosin pärjätään neuvomalla, kehottamalla ja viime kädessä määräämällä.

– Kehotamme ensin korjaamaan järjestelmän, mutta jos se ei onnistu, tarvittaessa voidaan käyttää uhkasakkoa. Ääritapauksessa, jos on luistanut kaikista näistä velvollisuuksista ja esimerkiksi vessavedet menevät suoraan järveen, ympäristönsuojelulain rikkomisesta voi saada rikosoikeudellisia sanktioita, Nurmikolu kertoo.

Riipinen huomauttaa, että mielikuva tilanteesta voi olla synkempi kuin todellisuus. Moni kiinteistönomistaja on jo ryhtynyt toimiin.

– Suomalaiset ymmärtävät puhtaan juomaveden ja uimaveden merkityksen. Ihmiset haluavat noudattaa lainsäädäntöä, mutta se on ollut aika poukkoilevaa ja voinut aiheuttaa hämmennystä. Siihen on pyritty vastaamaan neuvonnalla, Riipinen sanoo.