Vihtiläiset Mimosa ja Jussi Virkkunen muistavat vieläkin kuin eilisen päivän, kuinka idyllinen sukutilan järviranta muuttui haisevaksi liejuksi, jossa kellui kuolleita isoja kuolleita simpukoita ja kaloja.
– Muistan, kuinka ihmettelimme, mitä järvessä tapahtuu, kun näytti siltä, että vesi kuhisee kaloja. Lähemmäksi mentyäni tajusin, että vedenpinta oli täynnä kaloja, jotka haukkoivat henkeään. Ne olivat tukehtumassa ja hakeutuivat pintaan välttääkseen tukehtumiskuoleman, kertoo Mimosa Virkkunen.

Virkkuset huomasivat parin päivän matkalta palattuaan rannassa kuolleita simpukoita. He soittivat sen jälkeen naapuriin, jossa oli tehty samanlainen havainto.
– Aloimme kerätä simpukoita ja kaloja talkooporukalla. Lähimpien mökkinaapurien kanssa kokoonnuimme joka aamu heinäkuussa ja keräsimme raatoja. Tuuli tuli koko ajan samasta suunnasta, joten haisevat raadot päätyivät meidän rantaan. Miehet kaivoivat aluksi kuopan ja me naiset heitimme sinne simpukoiden kuolleita raatoja, jotka hautasimme, sanoo Mimosa.
Tämä oli vasta alkua valtavalle savotalle, sillä rantaan jouduttiin tilaamaan jätelava. Talkoolaisia tuli myös kunnasta. Simpukoita ja kuolleita kaloja kertyi kaikkiaan 6000 kiloa.




