Haja-asutusalueiden jätevesiremonteilla voi tulla kiire – siirtymäaika umpeutumassa reilun vuoden päästä

Ympäristöministeriöstä arvioidaan, että uudistus on vielä niin sanotusti "vaiheessa".

– Vaikuttaa siltä, että kiire tulee. Välttämättä kaikki ei ole tehty niin kuin pitäisi ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä, neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä sanoo.

Tarkkoja lukuja tarvittavien jätevesiremonttien määrästä ei ole. Määräaika koskee arviolta vajaata 70 000 vakituista, ennen vuotta 2004 rakennettua asuntoa, jotka sijaitsevat alle 100 metriä rannasta tai pohjavesialueella. Osa näistä rakennuksista on kuitenkin jo ehditty kunnostaa.

Kankaan mukaan haja-asutusalueiden jätevesineuvonnasta on tuoreimmissa raporteissa arvioitu, että ehkä noin kahdessa kolmesta kiinteistöstä, joissa on käyty ja annettu neuvontaa, tarvitsisi vielä tehdä jotain. Luvussa on tosin mukana myös niin kutsuttuja kuivan maan kiinteistöjä, joita määräaika ei koske.

– Tänä kesänä on ollut jonkinnäköistä aktivointia havaittavissa. Ei voida vielä sanoa, että olisi ollut kyseessä buumi, mutta selvästi on lisääntynyt tiedonhankinta ja halu saada tietoja asiasta, Kangas sanoo.

Omakotiliitosta kerrotaan, että jätevesiremonteista on tullut paljon kysymyksiä muun muassa remonttitarpeesta ja investointien suuruudesta.

– Ei varmaan vielä suurta yleisöryntäystä ole, arvelee toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Omakotiliitosta.

Selvempiä sääntöjä kaivataan

Jätevesisääntelyä on rukattu useaan otteeseen. Nykyasetus hyväksyttiin viime vuoden keväällä. Sen oli tarkoitus kohtuullistaa vaatimuksia, jotka olivat herättäneet runsaasti kritiikkiä. Sekä ympäristöministeriöstä että Omakotiliitosta arvioidaan, että tällä kertaa jätevesilaki ei näytä nostattaneen samankaltaista vastarintaa.

– Negatiivista palautekierrettä ei ole. Nyt on selkeämmät ja ymmärrettävämmät pelisäännöt, Savolainen sanoo.

Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen arvioi, että määräajan lähestyessä kohtuuttomuuskeskustelu saattaa taas viritä. Hän kertoo kuullensa, että vapautusmahdollisuuksista on jo nyt kyselty kunnista.

Mitä sitten seuraa, jos uudistuksia ei tehdä vaaditusti?   Ympäristöministeriön Kangas sanoo, että erityisen herkillä alueilla voi olla erityiskatselmuksia. Itse hän luottaa pitkälti suomalaisten velvollisuudentuntoon.

– Kunnilla ei ole olemassa sellaisia resursseja, että sieltä lähtisi partioita liikkeelle tarkistamaan asioita. Ne tulevat sitten esiin muun toiminnan yhteydessä.

– Lainsäädännön tarkoitus on, että kiinteistönomistajien lähivesistöt tulisivat kuntoon, Kangas muistuttaa.

Viemäriverkkoon liittyminen ei aina kiinnosta

Jätevesivaatimusten lieventäminen haja-asutusalueilla voi aiheuttaa myös ongelmia joissakin kunnissa ja vesiosuuskunnissa, kertoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Hänen mukaansa kunta on saattanut vetää haja-asetusalueille viemäriä ja vesijohtoa, mutta kiinteistön omistajien ei ole pakko liittyä verkostoihin. Tilanne näkyy erityisesti pienten vesiosuuskuntien talousvaikeuksina.

– On myös mahdollista, että vanhat jätevesijärjestelmät kylätaajamissa pilaavat juomavettä, Riipinen lisää.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen muistuttaa, että kymmenen vuoden taantuman jälkeen kotitalouksien taloudellinen tilanne ei välttämättä ole hyvä. Haja-asutusalueella asuu myös ikääntyviä ja työttömiä.

– Olipa kyseessä oman järjestelmän kunnostaminen tai liittyminen järjestelmään, niin sitä arvioidaan oman talouden käytön kannalta.

Liittymishaluja saattaa vähentää se, jos pihapiirissä on toimivat puhtaan veden ja likaveden kaivot. Ikääntyvien kohdalla pohditaan myös sitä, onko kiinteistölle tulevaisuudessa käyttöä. Savolainen toivookin, että tarjolla olisi järkeviä rajoituspalveluja.

– Eläkeläisen on vähän vaikea saada lainoitusta, jos kiinteistöllä ei ole hirveästi arvoa. On hyvin hankalia tilanteita, joita ei välttämättä ymmärretä.