Jarno Limnellin kolumni: Apatia ei ole vaihtoehto – pelon ilmapiiri nitistää toivon ja lamauttaa yhteiskunnan

Koronaviruksen leviämistä Suomessa on pyritty hillitsemään historiallisesti poikkeuksellisilla liikkumisrajoituksilla vasta reilun viikon ajan, ja nyt jo moni meistä kyselee, milloin tämä loppuu. Terveydenhuollon kapasiteetin turvaaminen on ymmärrettävä selitys valituille toimille, joiden tavoitteena on tautihuipun tasaaminen – mutta kuinka pitkään, kysyy professori Jarno Limnell Aalto-yliopistosta. 

Björn Wahlroos sai aikaan pienen kohun sanoessaan Talouselämän haastattelussa, että ihmishenkien ja eurojen keskinäinen arvottaminen on vaikeaa. Donald Trump aiheutti puolestaan paheksuntaa Yhdysvalloissa ehdottamalla koronan leviämisen estämiseen tähtäävien poikkeustoimien purkamista. Myös Trump perusteli näkemystään taloudella.

On selvää, että nyt nähdyt rajoitukset vaikuttavat talouteen negatiivisesti. Kyse ei ole pelkästään siitä, etteivät kuluttajat voi pitää palvelusektorin rattaita pyörimässä. Kun uusi normaali on kerran viikossa kauppaan, vaikuttaa se myös mielialoihin ja sitä kautta kuluttamiseen ja yleiseen tulevaisuudenuskoon.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tiivisti tämän hyvin perjantaina 27.3. Helsingin Sanomissa: "Sosiaalinen kriisi on vaikeuksistamme ehkä haastavin. Talousongelmat aiheuttavat suoraan myös suuria sosiaalisia ongelmia."

Pelon ilmapiiri lamauttaa yhteiskunnan

Kyse ei ole pelkästään euroista. 1990-luvun lamasta opimme, että taloudellinen katastrofi vaatii ihmishenkiä siinä missä viruskin. Kun kaikesta pitää leikata, eniten kärsivät he, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa.

Vaikka nyt tuntuukin siltä, että elämme hetkessä ja epävarmuudessa, pitää meidän silti katsoa huomista pidemmälle. Liian uhkakeskeinen ja pelkoa lietsova uutisointi voi lopulta olla pitkällä aikavälillä vaikutuksiltaan tuhoisampi kuin koronavirus itsessään. Pelon ilmapiiri nitistää toivon ja lamauttaa yhteiskunnan. Se sopii huonosti suomalaiseen sisuun.

Monille meistä tämä on täysin uusi tilanne: Suomi ei ole ollut vastaavassa poikkeustilassa sotien jälkeen. Vaikka tilanne on dramaattinen, pitäisi päätöksiä tehdessä muistaa lääkäreiden ohjenuora primum non nocere – eli ettei hoidon haitta saa olla hyötyä suurempi.

Trumpin ja Wahlroosin kommentit aiheuttivat ymmärrettävästi meteliä. Monet ovat huolissaan, ja aiheesta. Mutta jossakin kohtaa meidän pitää palata normaaliin. Ennemmin tai myöhemmin tämä poikkeustila päättyy ja siirrymme aikaan koronan jälkeen. Kysymys kuuluu, mistä aikanaan löytyy se poliitikko, joka tätä uskaltaa ehdottaa – ennen kuin on liian myöhäistä.

Jarno Limnell on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja sotatieteiden tohtori.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja