Lähes 200 valtiota on sopinut Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksen toteutuksesta. Tavoitteena on rajoittaa ilmastonlämpenemistä.
Ympäristöministeriön mukaan Pariisin ilmastosopimukselle neuvoteltiin vahvat säännöt.
Maat seuraavat päästöjään ja raportoivat niistä jatkossa yhteisin säännöin ja kertovat päästösitoumuksistaan. Joustoja kehittyvillä mailla on lähinnä raportointiviiveen ja yksityiskohtaisuuden suhteen.
– Säännöt ovat vahvat, kaikille yhteiset ja selkeät. Ne mahdollistavat Pariisin sopimuksen täyden toimeenpanon. Tämä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite. Pariisin sopimuksen ytimessä on kehittyneiden ja kehittyvien maiden jyrkän kahtiajaon purkaminen, mikä on nyt konkretisoitu kirjaimiksi. Ilmastotoimet koskevat kaikkia", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Järjestöt: "Päästövähennysten polulle siirryttävä heti"
Ilmastojärjestöt ovat kannanotossaan eri mieltä. Puolan Katowicen ilmastokokouksessa saadun sovun sisältö ei järjestöjen mukaan vastaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin kriisiviestiä.
Järjestöjen mukaan jyrkkien päästövähennysten polulle on siirryttävä heti, jotta vältytään peruuttamattomilta vahingoilta.
– Pariisin ilmastosopimus olisi ansainnut uskottavammat säännöt. Sopu mahdollistaa riittävät ilmastotoimet, mutta ei juuri vauhdita niitä. Nyt on mahdollista vertailla eri maiden ilmastositoumuksia ja arvioida niiden riittävyyttä. Katowicen viesti on, että maailma tarvitsee oikeudenmukaisen ilmastokäänteen toteuttavia esikuvia, joiden esimerkkiä seuraamalla ilmastokriisin torjumisessa onnistutaan, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija .