Sunnuntaina alkavassa Puolan ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteuttamisesta eli toimeenpanosäännöistä. Kaksi viikkoa kestävässä kokouksessa myös keskustellaan päästövähennystavoitteiden kiristämisestä, mutta uusia päästövähennyslupauksia mailta odotetaan vasta ensi vuoden loppupuolella.
Puolan hiilipääkaupunki Katowice on valmiina isännöimään YK:n ilmastokokousta. Puolan Katowiceen kokoontuu 20 000 ilmastoneuvottelijaa ja muuta kokousedustajaa 190 maasta. Kokouksen tärkein tavoite on saada valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja.
– Meillä on nyt kolme vuotta ollut Pariisin sopimus, mutta ei sääntöjä. Nyt tarvitaan säännöt sille, miten maiden päästövähennystoimia ja tavoitteita seurataan ja miten niistä raportoidaan, sanoo Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä.
Ympäristöjärjestöt toivovat, että kokouksessa edistyttäisiin myös päästöjen vähentämisessä.
– Sääntöjä tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan nopeampia päästövähennyksiä. Ei auta, vaikka meillä olisi kuinka hyvät säännöt, jos päästövähennystahti ei riitä, muistuttaa Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen.
1,5 asteen tavoite vaatii lisää päästövähennyksiä
Maiden tähän mennessä antamat päästövähennyslupaukset johtavat kolmen asteen lämpenemiseen. Äskettäin julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) raportti kannustaa pysäyttämään lämpenemisen 1,5 asteeseen, jotta pahimmat uhat vältettäisiin.
– Se raportti tulee olemaan tärkeässä roolissa Katowicen ilmastokokouksessa. Se on osa tällaista Talanoa-vuoropuhelua, jossa nimenomaan katsotaan, mihin nykyiset päästövähennyssitoumukset riittävät, huomauttaa Honkatukia.
Käytännön toimet ratkaisevat, eivät neuvottelut
Sekä Honkatukia että Kosonen sanovat, ettei Puolan ilmastokokoukselle kannata asettaa liian suuria odotuksia.
– Puolan kokouksesta saadaan varmasti edistysaskelia, päästään taas vähän eteenpäin, mutta kyllä käytännön ratkaisut, miten yhteiskunta saadaan irti fossiilisista polttoaineista ja kestävälle polulle, löytyvät vähän muualta kuin korkean tason neuvotteluista. Kansalaiset ovat monesti paljon valmiimpia toimiin kuin hallitukset aika monessa maassa eri puolilla maailmaa. Kaupunginjohtajat, kunnat ja jopa yritykset ovat valmiimpia kuin valtioiden päättäjät, uskoo Kosonen.
– Ehkä siinä mielessä odotetaan liikaa, jos odotetaan, että ilmastoneuvottelut ratkaisevat päästöjen vähentämistä koskevan ongelman. Kyllä se on se käytännön toimeenpano ja käytännön ilmastotoimet, jotka viime kädessä osoittavat sen, miten edetään kohti kahden tai 1,5 asteen tavoitetta. Neuvotteluilla sitä ei ratkaista vaan käytännön toimilla. Viime kädessä se on maiden päättäjien käsissä, miten kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tehdään ja millaisia ilmastotoimia toteutetaan, toteaa Honkatukia.
Päästövähennyslupauksia korotetaan vasta ensi vuonna
Vaikka tarvittavista päästöleikkauksista keskustellaan, maat eivät anna uusia päästövähennyslupauksia Puolan kokouksessa. Niitä odotetaan vasta ensi vuoden loppupuolella.
– Ensi vuoden syyskuussa 2019, kun YK:n pääsihteerillä on ilmastohuippukokous, niin se voisi esimerkiksi olla hyvä ajankohta, jolloin näitä päästövähennyssitoumuksia korotetaan. Korotuksia voi tehdä myös ensi vuoden marraskuussa seuraavassa ilmastokokouksessa. Joka tapauksessa Pariisin sopimus edellyttää, että päästövähennyssitoumukset pitää päivittää vuoteen 2020 mennessä, kertaa Honkatukia.
Suomellakin on mahdollisuuksia vaikuttaa Puolan kokouksessa. Olemme ensimmäisiä maita, jossa on tehty päätös luopua kivihiilestä. Suomi on myös EU:n puheenjohtajamaa ensi heinäkuusta alkaen eli juuri silloin, kun maiden pitäisi kiristää päästövähennyslupauksiaan.