Järistystä odotellaan nyt Etelä-Kaliforniaan

- Eteläisessä Kaliforniassa on kulunut pitkä aika viimeisestä suuresta järistyksestä ja jännitystä on kerääntynyt kallioperään, Heikkinen kertoo MTV:n Huomenta Suomessa.

Maanjäristyksen synty

Maanjäristyksen syntymiseen täytyy maanpohjassa olla tarpeeksi jännitystä. Tyynenmeren-alueella laatat liikkuvat suhteellisen nopeasti: Nazcalaatta liikkuu kohti Etelä-Amerikan laattaa noin 70 milliä vuodessa. Laattareunan täytyy myös olla tarpeeksi pitkä, jotta se pääsee kerralla liikahtamaan.

- Jännityksen koko riippuu siitä, kuinka paljon jännitystä on kertynyt. Se riippuu myös siitä, kuinka suurella alueella jännitys pääsee purkautumaan. Jos laattareuna koostuu pienistä paloista, niin järistykset ovat yleensä pienempiä.

Haitissa koettiin tuhoisa maanjäristys 12.01.2010 ja Chilessä viime viikonloppuna 27.02.2010. Tuhot Haitissa olivat suuremmat kuin Chilessä, vaikka Haitissa mitattiin 7 Richterin asteikolla ja Chilessä 8,8.

Haitissa järistyksen keskus oli erittäin lähellä asutuskeskusta Port-au-Princessä, Chilessä asutus on levinnyt laajemmalle. Haitin järistyksessä maanpinnan kiihtyvyydet olivat suurempia kuin Chilessä.

- Yksinkertaistaen voisi sanoa, että vaikka Haitissa liike oli pienempää, se oli nopeampaa, rivakampaa ja se tärisytti enemmän rakennuksia. Chilessä järistys oli hieman verkkaisempaa vaikka laajempaa.

Tyynenmeren-alue tsunamialuetta

Chilen edustalla sijaitsee syvän meren hauta, jossa veden syvyys on noin 4 kilometriä. Kun merenpohja liikahtaa tällaisen suuren vesimassan alla, vesi massa lähtee liikkeelle ja muodostaa tsunamiaallon, Heikkinen kertoo.

- Ikävä puoli on, että tämä alue jossa tsunami syntyy, on vain pari kilometriä Chilen rannikosta, joten tsunamiaallokko tavoittaa rannikon parissakymmenessä minuutissa. Siinä ei hirveästi jää aikaa hälytyksille. Jos on tällaisessa rantakohteessa, niin silloin on syytä järistyksen tullessa lähteä heti korkeammalle.

Heikkisen mukaan tsunamiaallon voimaa ei saa millään hiljenemään. Kyse ei niinkään ole aallosta, vaan massiivisesta virtauksesta.

Katso Seismologian instituutin johtajan Pekka Heikkisen haastattelu (Huomenta Suomi 2.3.2010)