Seuroissa tarvitaan osaavia ihmisiä muun muassa markkinointia tekemään, sanoo Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja.
Vuoden 2019 jalkapallon MM-kisat sekä viime vuoden EM-kisat olivat Palloliiton kehityspäällikön Heidi Pihlajan sekä tutkija Riikka Turtiaisen mukaan viimeistään osoitus siitä, että naisten arvokisat lukeutuvat urheilun suurtapahtumiin. Suomessa naisten pääsarja nostaa päätään mediassa, mutta työ näkyvyyden eteen on vielä kesken.
Naistoimijoihin urheilukulttuurissa keskittyvän pohjoismaisen tutkijaverkoston perustajajäsen Turtiainen tietää, että naisten jalkapallon eteen tehdään Suomessa paljon oikein.
– Ei saa silti tuudittautua ajatukseen, että täällä asiat ovat jo kunnossa, vaikka suhteessa joihinkin muihin maihin näin olisikin, Turtiainen linjaa.
Pihlaja nimeää kehityksen kulmakiveksi panostuksen siihen, että seuroissa olisi riittävästi tekijöitä.
– Vielä on taipumusta ajatella, että esimerkiksi markkinointi hoituisi kuin itsestään, ja siitä ajatuksesta pitäisi päästä pois, Pihlaja sanoo.
LUE MYÖS: Skandaali MM-kisojen alla – valmentajaa syytetään pelaajiensa hyväksikäytöstä: "Jos hän haluaa seksiä, on sanottava kyllä"
Päätoimisten tekijöiden palkkaaminen seuroihin on Pihlajan mukaan investointi koko lajin kehitykseen. Länsi-Euroopassa miesten seuraorganisaatioissa olevaa osaamista on alettu hyödyntää – ja se näkyy.
– Siellä katsojaluvut sekä trendi naisten jalkapallon ympärillä ovat nousseet systemaattisen työn myötä, Pihlaja kertoo.
Pihlaja painottaakin, että erilaisten yleisökampanjoiden onnistumisen tulisi olla koko seuran yhteinen tavoite myös Suomessa.
– Ei riitä, että naisten edustusjoukkue mainostaa otteluita sosiaalisessa mediassa, vaan näen tärkeänä kokonaisvaltaisen markkinoinnin hyödyntämisen: keitä tavoitellaan, missä kanavissa ja millä viestillä? Tässä koko seuran kanavat ja kustannustehokkaat maksulliset kanavat voivat olla tärkeä apu.
Ammattilaisuus Suomessa on realistinen unelma tytöille
Naisia, jotka pystyvät ainakin lähes päätoimisesti keskittymään jalkapallon pelaamiseen, on Suomessa Pihlajan arvion mukaan 15–20. Ammattilaiseksi taas lasketaan pelaaja, joka tienaa 2 000 euroa vuodessa. Naisten pääsarjassa heitä on noin 40 prosenttia pelaajista.
– Itse ajattelemme tätä enemmän jonkinlaisena puoliammattilaistasona, joka on tällä hetkellä ensimmäinen tavoiteltava rajapyykki, Pihlaja kertoo.
Turtiainen on asian suhteen toiveikas.
– Suomalaisen pikkutytön realistinen unelma voi jo olla jalkapallon pelaaminen ammattilaisena, toisin kuin 15 vuotta sitten, Turtiainen toteaa.
Velvollisuus jättää laji parempaan asemaan
Sekä Turtiainen että Pihlaja arvioivat, että naisurheilijoilla on painetta hoitaa omalta osaltaan lajin tunnettavuuden kasvua mediassa.
– Koen, että naispelaajat kantavat useammin henkilökohtaista taakkaa markkinoinnista ja tuntevat, että eri asioihin pitää ottaa kantaa eikä saa keskittyä pelkästään jalkapallon pelaamiseen, Pihlaja kertoo.
– Naisurheilijat kokevat vastuuta jättää laji parempaan asemaan kuin se on heidän aikanaan ollut, Turtiainen sanoo.
Alkavat MM-kisat tulevat toivon mukaan jäämään mieleen laadustaan niin kentällä kuin mediassakin.
– Tulee olemaan varmaan kovatasoisimmat kisat ikinä ja toivon, että huomataan, miten vaativaa huippu-urheilua naisten pelaama jalkapallo on, Pihlaja sanoo.
MM-kisat alkavat 20. heinäkuuta Uuden-Seelannin kohdatessa kotiareenallaan Norjan.