Onko huippu-urheilu enää mahdollista ilman kauhistelua ihmisrääkkäyksestä ja väärinkäytöksistä? "Ei täällä nyt ihan mafiaveljiä olla, mutta..."

43:59
Millä tavalla urheilu on rikki ja voiko sen pelastaa? Asiasta keskustelivat SuomiAreenassa Suomen koripallojoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Henrik Dettmann, ex-purjehtija, Olympiakomitean varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Multala (kok.) sekä Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani.

Vuosi 2022 on ollut monella tapaa suomalaisen urheilun menestysvuosi: Iivo ja Kerttu Niskanen dominoivat hiihtoladuilla olympialaisissa, missä myös Leijonat vuoli kultaa ja jatkoi voittotahtia MM-kotikisoissa. Mutta kun menestyslööpit on kulutettu puhki, esille nousevat väärinkäytökset ja skandaalit. Onko iso kuva urheilusta rikki ja voiko sen pelastaa?

Aiheesta Porin SuomiAreenassa debatoivat Suomen koripallojoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Henrik Dettmann, ex-purjehtija, Olympiakomitean varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Multala (kok.) sekä Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani.

Kolmikko oli jotakuinkin samaa mieltä siitä, että urheilu toimii Suomessa kovin konservatiivisesti, kun muu yhteiskunta samalla on entistä liberaalimpi ja moniarvoisempi.

Huippuunsa viritettyä urheilijaa väkisinkin välineellistetään tavalla, joka saisi monessa yrityksessä työsuojeluvaltuutetut kauhistumaan.

Hautaako byrokratia alleen tärkeimmän?

Tämän kaiken luomia kipupisteitä purkautuu nyt lähes joka sektorilla, on sitten kyse ahdistelukohusta Olympiakomiteassa tai poikkeuksellisen rajuista valmennusmetodeista. Lisäksi byrokratia uhkaa haudata alleen sen tärkeimmän, urheilijan ja hänen menestysedellytyksensä.

– En ymmärrä, miksi meillä on neljä kerrosta luottamusjohtoa seurojen päällä, yleisurheilua edustavan Urheiluliiton Itani hämmästelee.

Olympiakomitean varapuheenjohtaja Multala vetoaa, että panoksia on satsattava tuloksentekijään eli urheilijan, lähipiirin ja ammattilaisuuden ylläpitoon. Mutta muitakin urheilijaa ympäröiviä verkostoja on hallinnoitava ja verkostoiduttava.

– On väitetty, että minäkin kuulun (hyvä veli -verkostoon). Mutta urheilupiirit ovat käsittämättömän pienet. Media on saanut näyttämään, että vain muutamat ihmiset vetävät naruista. Olosuhteiden kuntoon saattamiseksi tarvitaan suhteita, siitä Suomessa jääkiekko on esimerkki, Multala sanoo.

"Luottamus substanssia tärkeämpää"

Ja Suomen kokoisessa maassa niitä suhteita tarvitaan, vaikka sisältöosaamista olisi kuinka. 

– Substanssilla on vähemmän merkitystä kuin luottamuksella. Ei täällä nyt ihan mafiaveljiä olla, mutta meillä on verkostoja, Itani säestää.

Dettmannin mukaan missään järjestössä ei saa mitään aikaan ilman verkostoja. Multala on itse esimerkki ihmisestä, jonka urheiluosaamisen hyödyntäminen olisi voinut haihtua, ellei verkko olisi napannut häntä purjehdusliiton virkaan heti oman kilpailu-uran jälkeen.

Dettmann muistuttaa, että urheilu kulkee konservatiivisuutensa takia myöhässä yhteiskunnan muusta kehityksestä, mutta urheilu kehittyy silti. Naisten asema niin urheilun johtotehtävissä kuin ruohonjuuri- ja seuratasolla kasvaa jatkuvasti, vaikkei naisia vielä isompien liittojen kärkiviroissa ole nähtykään.

"Rakenteelliset ongelmat lähtevät ylempää"

Itani korosti keskustelussa useaan otteeseen, ettei suomalaisen urheilun konservatiivisuudesta saa syyttää seuroja, sillä ilman seuroja ei olisi urheilua.

– Rakenteelliset ongelmat lähtevät ylempää. Me tarvitaan uudenlaisia ihmisiä urheiluun, joilla ei ole kosketuspintaa lajiin, mutta haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan erikoisosaamisensa kautta. Koska meillä on pieniä piirejä, me emme saa näitä ihmisiä.

Multala nosti pöydälle rahankäytön urheilussa. Hänen mukaansa järjestöillä ei ole ollut vaikeuksia käyttää saamiaan julkisia varoja, mutta yksittäisen euron vaikuttavuutta ei ole pystytty kunnolla mittaamaan. Saadaanko rahoille katetta seuratasoilla tai koko Suomen urheilumenestystä ajatellen?

Amatöörit johtavat ammattilaisia yhä

Suomalaisissa seuroissa ja järjestöissä työskentelee ihmisiä, jotka eivät välttämättä itse ole olleet tähtäämässä huipulle tai edes kansalliselle tasolle lajissaan. Amatöörit johtavat ammattilaisia -ilmiö kukoistaa.

Osasyynä on se, että amatöörit elävät lajiaan tunteella, ja tunne on yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi urheilua ja huippu-urheilua edes on.

– Luottamusjohto pomppii operaatiiviselle tontille, koska intoa on niin paljon, Itani tiivistää ja saa byrokratiapulmaan Dettmannilta heti perään vinkin.

– Montako hallituksen kokousta teillä on, Dettmann kysyy.

– 10, Itani vastaa.

– Puolittakaa ne, johtaminen paranee, on Dettmannin neuvo.

Korjataan ensin nämä

Mutta hallituksen kokousten puolittamisella Suomeen ei vielä saada uusia olympiavoittajia tai terveempää urheilukulttuuria. Mitä pitäisi korjata ensin?

– Harrastukset koulupäivän yhteyteen ja samalle seuralle toimintaa useassa eri lajissa, Multala sanoo.

Dettmannin mukaan lasten ja nuorten kohdalla on helppo kompata Multalaa, mutta urheilun kaupallisella puolella olisi ymmärrettävä, että kyse on kaupallisesta toiminnasta. Siksi sen olisi oltava kulttuuriministeriön sijaan valtiovarainministeriön alaista.

Multalakin muistuttaa, että yritystasolla suomalaisen urheilun esiinnostaminen ja tukeminen on vielä hyvin marginaalista kotitalouksien ja kuntien urheilulle syytämään rahamäärään verrattuna.

Ja jotta mainostajat kiinnostuvat, urheilun on kirjoitettava uusiksi se tarina, miksi se on tärkeää yhteiskunnassa, Itani jatkaa.

Itani lataa oman lajiliittonsa puolesta kaksi lupausta: Yleisurheilijat ovat vuonna 2024 täysin riippumattomia julkisista varoista.

Lisäksi hän lupaa kantaa vastuun, jos yleisurheilijat eivät tänä kesänä kaksissa arvokisoissa menesty. Ja menestyminen tarkoittaa mitaleja.

Kolmikko heittää pallon myös medialle: Ensi kevään eduskuntavaalikoneissa on ehdokkailta kysyttävä suoraan myös urheilusta ja sen rahoituksesta Suomessa. Lopuksi palattiin vielä siihen, ettei konservatiivisuuden lähteiksi soimittuja seuroja saa parjata.

– Seurat ovat joukko innostuneita ihmisiä, mitä enemmän (niitä on), sen paremmin urheilu voi, Dettmann muistuttaa. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja