Jääkiekon kohututkimuksen taustat, osa 2

- On tärkeää keskustella toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Keskustelun näiden suomalaisseurojen kanssa ovat olleet hyviä. Aiempien keskustelujen puute on johtunut siitä, että Suomen ja Ruotsin liigat ovat aiempina vuosina kehittyneet hyvin yksinään eikä niiden välisiä keskusteluja ole tarvittu. Nyt olemme tilanteessa, jossa täytyy keskustella rajojen yli. Keskustelut eivät jää pelkästään suomalaisseuroihin, vaan meidän täytyy muiden seurojen kanssa, tulevat ne sitten Saksasta, Sveitsistä, Italiasta, Venäjältä tai NHL:stä.

- Ruotsin liigassa on kyllä tapahtunut paljon viimeksi kuluneet 5-10 vuoden aikana, kun on tullut uusia halleja ja sen sellaista, joka on antanut ruotsalaisseuroille paremmat mahdollisuudet kehittää jopa jääkiekkoilua paremmaksi. Parin viime vuoden aikana kasvu ei kuitenkaan ole ollut erityisen suurta, etenkään liigan tulevaisuudennäkymien suhteen. Sen takia tutkimuksen tekeminen alkoi. Tässä ei ole kyse vain meistä, vaan myös ulkoisesta kilpailusta. Tilanteeseen täytyy suhtautua avoimella mielellä ja katsoa, mitä ympärillämme tapahtuu. Kaikki vahvistuvat. Jos päätyy tilanteeseen, jossa ei itse pysty kasvamaan ja vahvistumaan, täytyy asialle tehdä jotain. Se alkaa tekemällä tutkimusta. Ja nyt olemme siinä tilanteessa. On vaikea sanoa, mihin tilanne kehittyy, mutta mielestäni seuraavien vuosien aikana jotain täytyy tapahtua. Olkoon se sitten jotain, jota tapahtuu erillisesti Ruotsissa ja Suomessa tai jotain yhteistä tai kenties jopa jotain pohjoismaista tasoa suurempaa yleiseurooppalaista, Loob visioi.

"Eteen ja taaksepäin katsottava"

Uusi liiga saattaa alkaa jo muutaman vuoden kuluttua. Loob kuitenkin korostaa sitä, ettei siirtyminen kansallisesta liigasta kansainväliseen liigaan onnistu vuodessa tai kahdessa.

- Jos uusi liiga haluttaisiin aloittaa kahdessa vuodessa, pitäisi päätös olla jo tehtynä, koska isot muutokset vaativat aikaa. Siinä täytyy ajatella monia asioita. Ei voi ajatella ainoastaan sitä, minne itse menee, vaan täytyy ymmärtää myös vastuunsa, joka koskee koko jääkiekkojärjestelmää. Vanhat rakenteet ovat vahvat ja toimivat eikä niitä voi murskata ja alkaa rakentaa tilalle jotain uutta lyhyessä ajassa. Ei voi katsoa pelkästään eteenpäin, vaan pitää katsoa myös taaksepäin. Jos tutkimus sanoo, että on mahdollista tehdä jotain suurempaa kuin mitä meillä on tänä päivänä, niin meidän vastuullamme on miettiä myös sen seurauksia. Ennemmin tai myöhemmin rakenteiden täytyy kuitenkin muuttua, Loob muistuttaa.

- Henkilökohtaisesti olen kasvun kannalla ja haluan tehdä hyvästä tuotteesta paremman. Kyse on ajoituksesta. Ehkä seuraavan 1-4 vuoden aikana ei tapahdu mitään, vaan kehitetään vain sitä, mitä meillä on tänä päivänä, mutta minä en näe sellaista vaihtoehtoa, ettei ajan mittaan tapahtuisi isoja muutoksia. Muutoksia tapahtuu varmasti, koska paineet kasvavat tehdä jotain eri tavalla kuin tänä päivänä, tai muuten meidän täytyy hyväksyä se, että putoamme askeleen alaspäin sen sijaan, että nousisimme askeleen ylöspäin. Meidän tehtävänämme on ihmisten viihdyttäminen. Jos ihmiset alkavat sanoa, etteivät he viihdy, niin jotain täytyy tehdä. Vanhat temput eivät enää toimi kerrasta toiseen, jos ihmiset haluavat toisenlaisia, Loob jatkaa.

Miten SM-liigaa tai Elitserieniä parannetaan?

Suomalaisseurat eivät ole pystyneet enää viime vuosina säilyttämään pelaajien laatua takavuosien tasolla.

- Mikäli parhaat pelaajat olisi mahdollista saada puhtaasti kansalliseen liigaan kuten Elitserieniin tai SM-liigaan, niin ei tällaisesta asiasta tarvitsisi edes puhua. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole selvää ratkaisua siihen, miten SM-liigaa tai Elitserieniä parannetaan, joten siksi tämä tutkimus tehdään, Loob toteaa.

- Tiedän suomalaisseurojen valittavan, että Ruotsissa pelaa 50-60 suomalaista, joista useimmat ovat erittäin hyviä pelaajia. Suomalaisseurat ovat menettäneet heidät ja menettävät pelaajia myös Sveitsiin, NHL:ään ja KHL:ään. On vaikea pitää pelaajatuotanto mukana tässä tahdissa. Huipputason pelaajien tuottaminen on aina ollut merkittävässä osassa jääkiekkoilua Suomessa ja Ruotsissa. Se on vaikea tilanne, jos seurat menettävät tuottamansa pelaajat aiempaa nopeammassa tahdissa, koska silloin kansallisen liigan taso ei pysy yhtä hyvänä kuin ennen. Tietenkin aina voi matkustaa muualle katsomaan jääkiekkoa tai laittaa television päälle, mutta uskoakseni suomalaiset ja ruotsalaiset haluavat kuitenkin mieluummin mennä läheiseen jäähalliin katsomaan. Emme halua mennä Berliiniin katsomaan ottelua, vaan haluamme hyvätasoisia otteluja omissa jäähalleissamme.

Derbyt säilyvät

Mahdolliseen uuteen liigaan halutaan ottaa parhaat palat nykyisistä kansallisista liigoista.

- Olisi suuri ongelma, jos Jokerit-HIFK-tyyppinen taistelupari poistuisi. Minun mielestäni on aivan selvää, että kaupungin sisäisiä taisteluja tarvitaan. Puhumme Ruotsissa paljon siitä, että jääkiekkoilulle oli kokonaisuutensa hyväksi Tukholman sisäiset AIK-Djurgårdens-tyyliset kamppailut. Hyviä asioita ei pidä ottaa pois, vaan parantaa huonoja asioita. Kyse ei olekaan siitä, että otettaisiin joitain joukkueita pois, vaan siitä, miten voisimme tuoda jotain lisää. Ovatko sitten mukana kaikki suomalaiset ja ruotsalaiset seurat ja vielä joitain niiden lisäksi, jolloin olisi erittäin iso liiga, joka jakautuisi divisiooniin. Tutkimuksemme urheilulliseen puoleen kuuluu selvittää, kuinka monta joukkuetta voisi olla ja minkälaisia divisioonia voisi olla, Loob sanoo.

Loob muistuttaa, että monissa lajeissa urheilijat eivät pelaa juuri lainkaan kotimaassaan.

- Yksilöurheilijat kuten yleisurheilijat ja tennispelaajat ovat koko ajan maailmalla. Sen sijaan joukkueurheilussa seurat eivät mene minnekään, vaan pelaavat aina kotimaassa. Joskus sitä ihmettelee, miksi me toimimme näin. Sen takia ehkä teemmekin tutkimusta, jotta selvitämme, onko mahdollista, että joukkueet matkustaisivat kuten yksilöurheilijat.

Teksti: Jani Merimaa, haastattelu: Oskari Saari

(MTV3)

Katso Netti-tv:stä:

Lue myös:

Ruotsalaisväite: SM-liigaa uhkaa hajoaminen
Kummola tyrmää ruotsalaispuheet suoralta kädeltä
Näitä ruotsalaisseuroja huhutaan Euroopan laajuiseen jääkiekkoliigaan
Vuorinen: Liigaseurat eivät ole nähneet suunnitelmia kv.-sarjasta
SM-liigan vastaveto: Osaksi eurooppalaista sarjaa
Talousasiantuntija: Vaikea nähdä saumaa kv.-liigalle
"Suomalaisseurojen kansainvälistyminen väistämätöntä"
Jääkiekon kohututkimuksen taustat, osa 1
Pohjoismaisen jääkiekkoilun haastaja tulee Venäjältä ja netistä
Euroopan kansainväliset sarjat pähkinänkuoressa