Jääkiekon kohututkimuksen taustat, osa 1

Tutkimuksen seurauksena saattaa syntyä uusi Euroopan laajuinen kiekkoliiga, joka mahdollisesti veisi mukaansa SM-liigasta HIFK:n, Jokerit, Tapparan, TPS:n ja Kärpät sekä Elitserienistä Frölundan, HV71:n, Linköpingin, Färjestadin ja Djurgårdenin.

Vuonna 2006 käynnistettiin epävirallinen pohjoismaiden seurajoukkueiden mestaruusturnaus Nordic Trophy, jossa ovat mukana juuri nämä kymmenen seuraa. Tarve kattavalle tutkimukselle syntyi näiden seurojen välisissä pohjoismaisen jääkiekkoilun tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa.

- Perustimme Nordic Trophy -turnauksen, jotta saisimme kautta edeltäville otteluille vähän enemmän merkitystä. Keskustelimme asiasta joidenkin suomalaisseurojen kanssa ja sitten aloimme miettiä, mihin nämä keskustelut suomalaisseurojen kanssa ovat johtamassa. Tämän seurauksena ruotsalaisseurat päättivät tehdä tutkimusta siitä, mihin olemme asian kanssa menossa. Olemme nyt siinä tilanteessa, että yritämme saada tutkimukset päätökseen 15. helmikuuta mennessä ja määrittää, mikä on seuraava askel ja mitä voisimme tehdä, jos emme jatkossa tee samaa kuin tällä hetkellä, Loob kertoo MTV3:lle.

Rajat tulleet vastaan

Tutkimuksen taustalla on huoli tulevasta. Ympärillä alati kiristyvä kilpailun vuoksi Suomen ja myös Ruotsin kansallisen sarjan yleisömäärät, kiinnostavuus ja kilpailukyky heikkenevät jatkuvasti. Kansallisen liigan kasvun rajat ovat tulleet vastaan, ja vastauksia etsitään siksi isommilta markkinoilta.

- Kilpailu kansainvälisessä jääkiekossa käy kovemmaksi. NHL:n lisäksi on nyt tullut Venäjän KHL, josta emme vielä tiedä, mihin se on menossa, mutta se tuo joka tapauksessa kilpailua. NHL tulee ensi syksynä 6-8 joukkueen voimin Eurooppaan. Miksi he tekevät näin? He havaitsevat paineiden kasvavan, joten heidän täytyy kasvattaa tuotteensa suosiota jopa Euroopassa. Kehitystä tapahtuu, pitää olla tarkkana, ettei juutu perinteisiinsä, jotka ovat vahvoja. Osa ihmisistä sanoo aina, älkää muuttako sitä, mitä meillä tänä päivänä on. Meidän täytyy kuitenkin kehittyä. Pahinta on se, jos viiden vuoden päästä harmittelisimme, miksemme tehneet mitään, koska nyt otteluissa ei käy enää kukaan, Loob korostaa.

Parennettavat asiat löydettävä

Ulkopuolinen konsultti on palkattu selvittämään mahdollisen uuden liigan kaupallista puolta sekä muita avainkohtia.

- Olemme kartoittaneet jääkiekolle tärkeitä asioita: kaupallista puolta, kansainvälisyyttä, yleisöä, laillista puolta sekä tärkeimpänä urheilullista puolta. Olemme katsoneet historiaa, tätä päivää ja tulevaisuutta. Yritämme löytää ne vaikeat osa-alueet, joita voidaan parantaa. Toivottavasti tutkimus kertoo meille, mikä on mahdollista ja mikä ei ole mahdollista. Tuloksena voi olla se, että meidän kannattaa jatkaa sitä, mitä teemme tänään, mutta se saattaa olla myös uusia asioita, jotka auttavat ruotsalaista jääkiekko, ja ehkä jopa kansainvälistä jääkiekkoa, edistymään, Loob taustoittaa.

- Kaupallisen puolen osalta tutkimme sitä, mitä tapahtuisi, jos tekisimme jotain kansainvälisempää. Saisivatko seurat helpommin tukijoita, jos ne pelaisivat Suomen lisäksi myös ulkomailla, vai haluaisivatko yritykset tukea vain kansallista sarjaa. Jos yritykset suhtautuvat myönteisemmin laajemman sarjan tukemiseen, niin silloin tiedämme kaupallisen puolen olevan myönteinen kansainvälisille mahdollisuuksille.

- Lailliselta puolelta tutkimme sitä, onko se verolakien mukaan ylipäätään edes mahdollista pelata ongelmattomasti rajojen yli, koska EU:sta huolimatta maiden välillä on tätä päivänä eroja, jotka täytyy ottaa huomioon.

- Mietimme myös sitä, mitä fanien uusi sukupolvi meiltä vaatii. Haluavatko he sitä, mitä meillä jo on, vai haluavatko he Färjestadin pelaavan esimerkiksi NHL:ssä. Jos he eivät halua sitä, mitä meillä nykyään on, niin 10 vuoden kuluttua he eivät enää tule halleille eikä yleisöä enää ole, koska nykypäivän nuoret ottavat tulevaisuudessa vallan yhteiskunnassa joko yritysten kautta tai katsojina. Tänä päivänä sekä Suomessa että Ruotsissa halleilla käy hieman vanhempaa ikäryhmää edustavia katsojia. Uusi sukupolvi on kuitenkin tulossa ja se on jo löytänyt tiensä NHL-otteluihin, koska NHL on uudistunut työsulkukauden jälkeen. Meidän täytyy tutkia samaa asiaa ja miettiä, vaatiiko se myös meitä uudistumaan. Sitä pitää miettiä, voisiko jotain tehdä eri tavalla kuin nykyään, Loob kertoo.

Tuotetta kehitettävä jatkuvasti

Loob on varma siitä, että jääkiekkoilun elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii otteluja eri Euroopan maista tulevien joukkueiden välillä.

- Sanoin jo 15 vuotta sitten, ettei mikään estä kansainvälisten seurajoukkuepelien lisääntymissä, toteutuvat ne sitten kautta edeltävien pelien, Champions Hockey Leaguen tai pysyvämmän liigan muodossa. Kyse on vain ajoituksesta. Kehitystä ei voi pysäyttää. Täytyy vain ottaa oikeita askelia, ovat ne sitten pieniä tai isoja. Meidän vastuullamme on tehdä tuotteesta koko ajan parempi. Tutkimuksen tekeminen on tärkeää. Jos ei koskaan tee mitään tutkimusta, vaan pitää vallitsevaa tilannetta parhaana ja istuu vain paikallaan, niin silloin joku juoksee ohitsesi. Olen hieman huolissani ympärillämme olevasta kilpailuista. Jos Suomen ja Ruotsin liiga eivät kehity paremmiksi, niin muut liigat kyllä panostavat kovasti kehittymiseen. Kuka sitten pelaa meidän liigoissamme tulevaisuudessa? Ei kovin moni.

Teksti: Jani Merimaa, haastattelu: Oskari Saari.

(MTV3)

Katso Netti-tv:stä:

Lue myös:

Ruotsalaisväite: SM-liigaa uhkaa hajoaminen
Kummola tyrmää ruotsalaispuheet suoralta kädeltä
Näitä ruotsalaisseuroja huhutaan Euroopan laajuiseen jääkiekkoliigaan
Vuorinen: Liigaseurat eivät ole nähneet suunnitelmia kv.-sarjasta
SM-liigan vastaveto: Osaksi eurooppalaista sarjaa
Talousasiantuntija: Vaikea nähdä saumaa kv.-liigalle
"Suomalaisseurojen kansainvälistyminen väistämätöntä"
Jääkiekon kohututkimuksen taustat, osa 2
Pohjoismaisen jääkiekkoilun haastaja tulee Venäjältä ja netistä
Euroopan kansainväliset sarjat pähkinänkuoressa