Itkuinen selkkaus mökkitiellä toi sakot koiranomistajalle Raaseporissa

Miten koiran rotu vaikuttaa aggressiivisuuteen? 2:14
MTV Uutiset Livessä aiemmin: Ovatko tietyt koirarodut aktiivisempia kuin toiset?

Raaseporilainen pikkupoika joutui kesällä 2019 vaaralliseen tilanteeseen kesken roskienvientireissun. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi koiranomaistajan sakkoihin.

Tapahtuma-aikaan kymmenvuotias poika oli polkenut pitkin metsäistä mökkitietä roskienvientipisteelle. Kapealla tiellä vastaan tuli nainen kahden suurikokoisen koiran kanssa. 

Pojan kertoman mukaan koirat olivat olleet keskellä tietä ja nainen seissyt ojan vieressä. Lapsen lähestyessä koirat käänsivät katseensa häneen. Toinen eläimistä oli käynyt kiinni shortseihin sonnustautuneen pojan sääreen. Hän kaatui pyörällään ja pakeni metsään.

Kotiin palasi itkuinen ja järkyttynyt poika. Pojan isän mukaan lapsi ei kyennyt säikähdykseltään kunnolla kertomaan, mitä oli tapahtunut. Vanhemmat luulivat ensin, että poika oli joutunut käärmeen puremaksi. 

Lapsi vietiin sairaalaan hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti. Poliisit olivat sairaalalla vastassa ja kuvasivat vammat. Jalkaan jäi koiran hampaista neljä haavaa, joista suurin oli noin 2 senttiä syvä. 

Häipyi paikalta

Paria viikkoa myöhemmin poliisit olivat ottaneet yhteyttä koiranomistajaan, joka sai syytteet eläimen vartioimatta jättämisestä ja vammantuottamuksesta. Nainen kiisti syytteet. Hänen mielestään koiran puraisu ei ollut johtunut hänen laiminlyönnistään eikä pojan vammaa voinut pitää vakavana.

Nainen kertoi koiralenkin aikaan kuulleensa takaansa ääniä ja kiinnittäneensä samalla hetkellä huomionsa ulostavaan naaraskoiraan. Käännyttyään hän oli nähnyt pyörällä kaatuneen pojan juoksevan metsään. Lasta oli purrut koirista suurempi eli uroskoira.

Koiranomistaja oli kertomansa mukaan poistunut paikalta, jotta saisi eläimet rauhoitettua. Hän väitti myöhemmin tulleensa autolla katsomaan, olisiko poika yhä paikalla. Hän ei kuitenkaan ollut käynyt lähitaloissa kysymässä asiasta lisää. 

Omistajan mukaan koirat eivät olleet vihaisia saati aiemmin purreet ketään. Ne olivat ainoastaan haukkuneet ihmisiä. Koiranomistaja väitti, että naaraalla oli tapahtumahetkellä kuonokoppa ja uroksella kuonoside.

Oikeuskäsittelyssä ilmeni kuitenkin ristiriitaisuuksia. 

Oikeus: Kuonosidettä ei ollut


Pojan kertoman mukaan koiralla ei ollut minkäänlaista kuonokoppaa tai -sidettä. Nainen oli puolestaan oikeudessa esitellyt mustasta kankaansa valmistettua kuonosidettä, joka uroksella olisi ollut tapahtumahetkellä.

Oikeus uskoi poikaa.

– Vastaajan oikeudessa esittelemä kuonoside, joka ilmenee myös valokuvasta, on väriltään musta. Koira on puolestaan ollut hyvin vaalea. Jos koiralla olisi ollut väitetysti musta kuonoside, olisi se todennäköisesti näkynyt varsin hyvin, käräjäoikeuden ratkaisussa todetaan. 

Oikeus katsoi, että naisen oli nopeatahtisessa tilanteessa ollut vaikeaa estää tapahtunutta, sillä kahden suurikokoisen koiran samanaikainen ulkoilutus oli omanlaisensa riskitilanne. Naisen olisi käräjäoikeuden ratkaisun mukaan pitänyt ymmärtää, että kapealla tiellä voi syntyä vaaratilanne, jolloin koirien hallitseminen olisi vaikeaa.

Naisen ei kuitenkaan katsottu tahallisesti jättäneen koiria vartioimatta. Eläimet oli kytketty remmiin ja pantaan. Syytekohta eläimen vartioimatta jättämisestä hylättiin. Nainen tuomittiin vammantuottamuksesta.

– Koiranomistajalla on valvontavastuu koirastaan. Koiranomistajan täytyisi kyetä estämään se, että koira puree ohiajavaa lasta, oikeus totesi tuomiossaan.

Pojan haavat vaativat tulehdusriskin vuoksi antibioottilääkitystä ja huolellista puhdistusta päivien ajan. Korvausvaatimusten mukaan lapsen kesäloma meni pilalle, koska uintia, vesileikkejä, saunomista tai muitakaan normaaleja kesäloma-aktiviteettejä ei voinut kuukauteen harrastaa.

Koiranomistaja tuomittiin vammantuottamuksesta 30 päiväsakkoon, jotka hänen tuloillaan tekivät 180 euroa. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan yhteensä noin 1 500 euroa vastapuolen oikeuskuluja ja pojan vammaan liittyviä sairaanhoitokuluja. 

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen. 

Lue myös:

    Uusimmat