"Tuleeko kielitaidosta vain tyttöjen taito?" – englannin ylivalta jyrää kouluissa

– Huolestuttavaa, etteivät pojat ole kiinnostuneita kieliopinnoista. Käykö niin, että kielitaidosta tulee vain tyttöjen taito, kysyi Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen tänään MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa.

Ilmiö on tuttu myös Töölön yhteiskoulun abiturientti Samuli Karjalaiselle.

– Itse opiskelen ranskaa, englantia ja ruotsia. Esimerkiksi ranskan ryhmässä on vain pari poikaa. Ehkä pojat painottavat enemmän luonnontieteitä ja pitkää matematiikkaa, arvelee Karjalainen.

Oppilaat eriarvoisessa asemassa

Oppilaiden mahdollisuudet valita vieraita kieliä vaihtelevat eri puolilla Suomea.

– Kieliä opiskellaan pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa. Isojen kaupunkien ulkopuolella ei opiskella useita vieraita kieliä. Se on taloudellinen kysymys ja myös arvovalinta. Kaikissa kunnissa ei ole varaa järjestää opetusta muissa kielissä kuin englannissa ja ruotsissa. Se on epätasa-arvoistavaa oppilaiden kannalta, huomauttaa Karppanen.

Samuli Karjalainen on huomannut kielitaidon hyödyllisyyden.

– Aloin opiskella ranskaa kolmannella luokalla. Matkalla Ranskassa huomasin käytännön hyödyn, kun pystyin keskustelemaan paikallisten kanssa. TET-harjoittelussa Finnairilla näki myös konkreettisesti, että kielitaito auttaa.

Kielistä ei saa lisäpisteitä

Aika ajoin Suomessa keskustellaan siitä, pitäisikö pakkoruotsista luopua.

– Pitää muistaa, että Suomi on kaksikielinen maa. Toki joskus voisi kokeilla ruotsin valinnaisuutta. Pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että kokeiluun osallistuvien nuorten jatko-opinnot eivät tyssää siihen, etteivät he osaa ruotsia. Korkeakouluissahan pitää edelleen suorittaa virkamiesruotsi, joten on erittäin tärkeä asia, että suomalaiset osaavat ruotsia, pohtii Karppanen.

Karppasen mielestä kieliopinnoista pitäisi saada lisäpisteitä, kun pyrkii korkeakouluihin.

– Vain pitkästä englannista saa nykyisin lisäpisteitä, muttei mistään muusta. Tätä voisi muuttaa ja se voisi motivoida lisäämään eri kielten opiskelua. Toivoisin myös, että kaikkialla Suomessa voisi jo kolmannella luokalla valita jonkun muun pitkän kielen opiskelun kuin englanni