Apulaisoikeuskansleri totesi toissa vuonna, että Aalto-yliopiston opetuksen kielitilanne rikkoi lakia.
Englannin kielen käyttö on laajentunut suomalaisissa korkeakouluissa, sanotaan Kotimaisten kielten keskuksen kielipoliittisessa katsauksessa.
Katsauksessa muun muassa viitataan toissa vuonna tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan Suomessa lähes 90 prosenttia väitöskirjoista ja 40 prosenttia graduista kirjoitetaan englanniksi.
Selvityksen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan kansalliskielinen opintopolku oli katkennut noin kolmanneksella opiskelijoista kandidaatin- ja maisterintutkinnon taitteessa. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Aalto-yliopisto on suomalaisista korkeakouluista englanninkielisin. Lähes kaikki sen maisteriohjelmat ovat olleet englanninkielisiä vuodesta 2013 lähtien.
Apulaisoikeuskansleri totesi toissa vuonna antamassaan ratkaisussa, että Aalto-yliopiston opetuksen kielitilanne oli yliopistolain vastainen. Ratkaisu koski kantelua, jossa kritisoitiin Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidaattiohjelman ja maisteriohjelman tutkintorakennetta sekä opetussuunnitelmien kielivalintoja.
Apulaisoikeuskansleri katsoi, että englanninkielinen opetus oli käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen kauppatieteellisen ja teknillisen alan maisterikoulutuksessa. Lisäksi englanti oli muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi myös kandidaattiopinnoissa.
Aalto-yliopistossa julkaistiin uudet opetus- ja tutkintokielilinjaukset vuoden 2023 lopulla. Ne tulivat voimaan viime vuoden alussa.
Suomen ja ruotsin käyttö on kaventunut
Kielipoliittinen katsaus koskee vuotta 2023. Se perustuu verkossa julkaistuun sähköiseen aineistoon, kuten uutisiin ja julkishallinnon teksteihin.
Katsauksessa sanotaan, että vaikka suomi ja ruotsi ovat yhteiskunnan toimintaa ylläpitäviä kieliä, niiden käyttö on tosiasiassa kaventunut.
– Kuvaavaa on, että tämänkin katsauksen suomen kieltä koskevan jakson sivumäärästä yli puolet liittyy englantiin ja siitä puolet englannin kieleen koulutuksessa, katsauksen alkusanoissa huomautetaan.
Englanninkielisten opintojen ja koulutusohjelmien määrä lisääntyy katsauksen mukaan korkeakoulutuksessa tasaisesti. Suuntaus näkyy myös avoimessa koulutuksessa.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston avoin yliopisto järjesti toissa vuonna sata englanninkielistä opintojaksoa. Englanninkielistä koulutusta on myös tarkoitus lisätä muun muassa väestön kansainvälistymisen ja Venäjän aloittaman Ukrainan sodan vuoksi. Ukrainalaisille pakolaisille on tarjottu englanninkielistä opetusta useissa avoimissa yliopistoissa.
Englannin vahvistuva asema koulutuksessa näkyi toissa vuonna muuallakin.
Esimerkiksi Vantaa aikoi lisätä englanninkielistä koulutusta sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Savon ammattiopisto taas suunnitteli järjestävänsä englanninkielistä kone- ja tuotantotekniikan opetusta vuodesta 2024 alkaen.
Ruotsia osataan "hälyttävän heikosti"
Kielipoliittisessa katsauksessa kiinnitetään huomiota myös ruotsin kielen käyttöön. Esimerkiksi peruskoululaisten ruotsin taito on katsauksen mukaan hälyttävän heikkoa.
Katsauksessa nostetaan esiin toissa vuonna julkaistu raportti oppilaiden B1-ruotsin oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa. Raportista vastasi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Raportin mukaan peruskoulunsa päättävien yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot vastasivat kouluarvosanaa 6. Kaksi kolmasosaa oppilaista sai ruotsin kirjoitustaidostaan korkeintaan arvosanan 5. Raportin mukaan tulokset eivät vastaa jatko-opinnoissa tarvittavaa ruotsin osaamista.
Katsauksessa tosin huomautetaan, että ruotsin osaaminen on eriytynyt Suomessa muun muassa alueellisesti, kouluittain ja oppilaan jatko-opintosuunnitelmien mukaan.
Esimerkiksi Torniossa ruotsin kieli kiinnostaa rajan toisella puolella häämöttävien työmahdollisuuksien vuoksi. Tampereella taas ruotsinkielisestä koulusta loppuu tila, koska kaupungin ruotsinkielisen ja kaksikielisen väestön määrä on kasvanut suhteessa samaa tahtia kuin koko kaupungin väkiluku 2000-luvulla.