Enää vähemmistö kirjoittaa toisen kotimaisen – ratkaisuksi haetaan ruotsin lisäämistä toisen asteen oppilaitoksissa

Etenkin pojat näyttäisivät välttelevän toista kotimaista. Tänä keväänä merkintä ruotsin suorittamisesta löytyy enää vain noin joka kolmannelta. Vuonna 2008 vielä puolet pojistakin kirjoittivat ruotsin.

MTV Uutisten aineistosta löytyy 24 sellaista lukiota, joissa yksikään poika ei kirjoittanut ruotsia, toisaalta on myös viisi lukiota, joissa kaikki (jossain tapauksessa ainoa poika) ruotsin kirjoittivat. 

Sukupuoli tai alue ei tarjoa tyhjentävää selitystä

Syytä ruotsin kirjoittaneiden laskevaan trendiin eivät täysin selitä sukupuoli.

Osassa lukioita sekä tytöt että pojat kirjoittivat ruotsia selkeästi harvemmin kuin maassa keskimäärin, mikä taas viittaisi alueellisiin eroihin.

Alueellisen jakolinjan voisi kuvitella kulkevan länsi–itä -akselilla, jolloin Länsi-Suomessa olisi paljon ruotsin kirjoittaneita ja vastaavasti Itä-Suomessa vähemmän. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Esimerkiksi Keski-Suomen Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukiossa ja Pohjois-Savon Vesannon yhtenäiskoulun lukiossa kaikki tuoreet ylioppilaat kirjoittivat ruotsin. Sen sijaan Varsinais-Suomessa sijaitsevan Suomen kristillisen yhteiskoulun vastaava luku oli viisi prosenttia.

Virkamiesruotsi toisen asteen oppilaitoksiin?

Eduskunnan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (Kesk.) hakeekin syytä motivaatiosta.

– Moni nuori kysyy, että tarvitsenko mä tätä kieltä varmasti tulevaisuudessa, niin kyllä se varmaan motivaatiotekijöistä lähtee ja niihin meidän pitää nyt etsiä vastauksia.

Vastaukseksi motivaatiopulaan Puumala esittää kokeilua, jossa akateeminen ruotsi eli kansankielisesti virkamiesruotsi siirrettäisiin korkeakouluasteelta toisen asteen oppilaitoksiin.

Näin ollen etenkin korkeakouluihin tähtäävät oppilaat saisivat pontta toisen äidinkielemme opiskeluun.

– Se voisi parantaa motivaatiota ja se voisi parantaa ja nopeuttaa valmistumista aikanaan kun virkamiesruotsi ei jää roikkumaan. Parhaimmillaan se innostais sitten tälle kielenopiskelun polulle, viemään sitä korkeammalle tasolle jo siellä lukiovaiheessa, Puumala sanoo.

Tällä hetkellä akateeminen ruotsinkurssi on osa korkeakouluopintoja.

Puumala myös uskoo, että virkamiesruotsin tuominen toiselle asteelle piristäisi ruotsin kirjoittavien osuutta.

– Ilman muuta sillä voisi olla vaikutusta. Yksi vaihtoehtohan olisikin, että se olisi jotenkin sidoksissa ylioppilaskirjoituksiin. Toinen vaihtoehto olisi, että virkamiesruotsi suoritettaisi erillisenä kurssina yhteistyössä jonkin korkeakoulun kanssa, Puumala luettelee.

Ruotinkielisissä lukioissa suomi pitää pintansa

Ruotsinkielisissä lukioissa ei suomenkieltä karsasteta. Edelleen hieman alle 90 prosenttia ylioppilaista sisällytti suomen ylioppilastutkintoonsa.

• Eilen20:26
  Nuoret

  Avaruus, koulu vai raksa? Nuoret kertoivat MTV:lle urahaaveistaan – "Amiksestakin voi jatkaa yliopistoon ja ammattikorkeaan"
• Eilen19:58
  Teatteri

  Rakastettu Kiviä taskussa loppuu yli tuhannen esityksen jälkeen
• Eilen19:33
  Väkivalta

  Havis Amanda ja muut Helsingin maamerkit muuttuivat oransseiksi – kuvat
• Eilen19:24
  Li Andersson

  Li Andersson: Suomi joutui myös toiselle EU:n "tarkkailuluokalle"
• Eilen19:11
  Talous

  Suomi tarvitsee talouskasvua päästäkseen EU:n "tarkkikselta" – osaajapulan ratkaisu toisi miljardipotin
• Lataa lisää