Itärajan yli syksyn ja talven aikana tulleista yksikään ei ole saanut myönteistä turvapaikkapäätöstä.
Maahanmuuttoviraston mukaan nopeutettuun käsittelyyn on tässä vaiheessa ohjattu pari sataa hakemusta, joista on ehditty käsitellä 60. Yhdenkään kohdalla ei ole todettu perusteita kansainväliseen suojeluun.
– Turvapaikkapäätöksiä on tehty 60, joista 40 on ollut kielteisiä, kymmenen on rauennut katoamisen vuoksi. Emme ole tehneet yhtään myönteistä päätöstä, koska ei ole ollut suojeluperusteita, toteaa, turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen Maahanmuuttovirastosta.
Lue lisää: Tällainen oli tilanne itärajalla sunnuntai-iltana: Ei uusia luvattomia rajanylityksiä
Rajavartiolaitos ei suostu kertomaan, kuinka suuria määriä Suomen rajan läheisyydessä on mahdollisia turvapaikanhakijoita.
Kaakkois-Suomen rajavartioston kapteeni Jussi Vainikka ei halua arvioida medialle, onko rajan läheisyydessä satoja vai vai tuhansia turvapaikanhakijoita ja kuinka paljon Venäjällä on siirtolaisia, joita voitaisiin käyttää hybridivaikuttamisen välineenä.
– Osalla näistä henkilöistä saattaa olla Venäjän viisumi vanhenemassa ja henkilöt sitten alkavat miettiä, ottaako sen riskin ja lähtee vaaralliselle matkalle.
Vainikan mukaan rajan läheisyydessä molemmin puolin Kaakkois-Suomen kohdalla on runsaasti pikkuteitä, josta ei ole pitkä matka rajalle.
Kadonneita poikkeuksellisen paljon
Suomeen tulleiden 1338 turvapaikanhakijan profiili on pysynyt samana rajan suluista huolimatta. Poikkeuksellista on se, että hakijoita on kadonnut runsaasti eikä Suomeen ole haluttu jäädä.
Lehtisen mukaan aiemmin määränpää on ollut nimenomaan Suomi, mutta nyt matkaa on jatkettu muualle Eurooppaan.
– Tämän hetken lukema kadonneissa on 160 eli he ovat poistuneet vastaanottokeskuksesta. Tämä on Suomen mittakaavassa iso määrä.
Lue lisää: Turvapaikanhakijat rajalta takaisin Venäjälle ilman hakemusten käsittelyä? Orpo ei ota kantaa
Lehtisen mukaan toissa vuonna koko Euroopassa viranomaisilta katosi 140 000 turvapaikanhakijaa.
Turvapaikkapäätöksen tekeminen kestää Suomessa tällä hetkellä keskimäärin kahdeksan kuukautta.
Voisiko Suomi lähettää hakijat toiseen maahan kuten Britannia suunnittelee tekevänsä?
– Nykylainsäädännön mukaan tämä ei ole mahdollista, päättää Lehtinen.