Italian Salvini avasi taistelun EU:n tulevaisuudesta – valtaa pitävä EU-eliitti tekee pahan virheen, jos se ei ota haastetta vakavasti

Hallitukseen viime keväänä noussutta Lega-puoluetta johtavan Salvinin peliliikettä tiedettiin odottaa, mutta se on odotettua suoraviivaisempi. Ja perusteita sen vähättelemiseen on luultua vähemmän.

Italian sisäministeri haluaa luoda yhdessä Puolassa valtaa pitävän kansallismielisen laki ja oikeus -puolueen (PiS) kanssa vastavoiman Ranskan ja Saksan yhteistyöakselille, joka on perinteisesti ollut Euroopan unionin selkäranka.

Käytännössä kahden merkittävän EU-maan oikeistopopulistit ovat lyömässä hynttyitään yhteen Euroopan parlamentissa toukokuun eurovaalien jälkeen. Ennusteiden mukaan tämä rintama on korjaamassa joko hyvän tai jopa erinomaisen äänisaaliin.

Jos ja kun mukaan vielä liittyy vaaleissa hyvin menestyviä saman sorttisia puolueita myös muista jäsenmaista, nykymuotoisen EU:n loppu alkaa. Sen perusteet murenevat. Lähes vääjäämättä.

Näin saattaa tapahtua, koska maahanmuuton ja EU:n nykymenon vastustaminen yhdistää oikeistopopulisteja oletettua enemmän. Ja koska Pariisin ja Berliinin akseli ei molempien päiden sisäisen myllerryksen vuoksi pysty panemaan riittävästi kampoihin.

Suomessa Oulun raiskaustapaukset ja niiden jälkipyykki vahvistivat perussuomalaisten kannatusta yllättävän nopeasti ja selvästi. Vastaavia ilmiöitä on nähty myös muualla, muiden muassa Saksassa.

Ne osoittavat, miten oikeistopopulistit pystyvät edelleen, yli kolme vuotta pahimman pakolaiskriisin jälkeen, ratsastamaan maahanmuuttovastaisuudella ja lietsomaan eripuraa.

Puola on tähän asti vastustanut Italia vaatimuksia Välimeren yli tulleiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta eri puolille Eurooppaa. Nyt näyttää siltä, ettei tämä vanha skisma ole ylipääsemätön este yhteistyölle. Yleinen maahanmuuttovastaisuus yhdistää sittenkin enemmän.

Varsovan ja Rooman hallitukset suitsuttavat toisiaan estottomasti sekä tiukasta maahanmuuttopolitiikasta että Brysselin mahtikäskyjen torjumisesta.

Unkarin pääministeri Viktor Orban ja hänen johtamansa Fidesz-puolue tekevät omaa myyräntyötään EU-parlamenttia vuosikymmenet hallinneen keskustaoikeistolaiseen EPP-puolueperheen sisällä. Orban tukee Matteo Salvinin hankkeita ja korostaa, että maahanmuuttovastaisten voimien pitäisi ottaa valta kaikissa EU-instituutioissa.

Toistaiseksi Orban haluaa pitää puolueensa EPP:n jäsenenä. Ryhmän kärkiehdokas, saksalainen Manfred Weber, on puun ja kuoren välissä. Hän ei voi antaa Unkarin pääministerin venkoilla kovin pitkään. Toisaalta Fideszin erottaminen tarkoittaisi lähes vääjäämättä, että Orban lähtisi vahvistamaan Italian ja Puolan akselia.

Yksi Varsovan ja Rooman oikeistopopulistien välejä hiertävä tekijä on kiistatta suhtautuminen Venäjään. Puola on jyrkän torjuva ja Italia liehittelee. Todennäköisemmin laajan oikeistopopulistirintaman luominen kaatuu kuitenkin rahariitoihin, jos on kaatuakseen.

Italian hallitus katsoo, että EU:n tukirahoja syydetään liikaa Itä-Eurooppaan. Puola on ymmärrettävästi toista mieltä. Tämä eritahtisuus voi olla ratkaiseva este yhteistyölle, kun uusi EU-parlamentti aloittaa keskustelun EU:n tulevasta rahoitusraamista.

Toinen ja ehkä vielä merkittävämpi kysymys on etelän ja pohjoisen näkemysero euroalueen kriisimaiden tukemisesta eli käytännössä yhteisvastuun lisäämisestä.

Italiassa ja Ranskassa oikeistopopulistit viittaavat kintaalla Brysselin säästö- ja uudistusvaatimuksille. Saksassa, Hollannissa ja myös Suomessa taas suhtaudutaan hyvin allergisesti löysään budjettikuriin ja yhteisvastuun lisäämiseen.

Nämä erimielisyydet ovat osin hyvin perustavaa laatua. Silti nykyinen Brysselissä ja tärkeimmissä EU-pääkaupungeissa valtaa pitävä EU-myönteinen eliitti tekee pahan virheen, jos se niiden pohjalta vähättelee Salvinin pelinavausta Varsovassa.

Käynnissä on katkera taistelu EU:n tulevaisuudesta. Sitä ei voi kukaan enää kiistää. Keskeinen jakolinja on suhtautuminen maahanmuuttoon. Sen rinnalla väännetään kättä EU-yhteistyön tiivistämisestä ja liberaaleista arvoista.

Toistaiseksi näyttää siltä, että oikeistopopulistit osaavat Salvinin johdolla villitä eurooppalaista vaalikarjaa tehokkaammin. Vastapuolen aseet vyörytyksen pysäyttämiseksi eivät edelleenkään vakuuta.