Itä-Euroopassa väki vähenee kammottavan kovaa vauhtia – EU-puheenjohtajamaa Kroatia: "Meidän pitäisi tehdä jotain koko Euroopan tasolla"

Kroatian pääministerin Andrej Plenkovicin mukaan EU:lta tarvitaan lisätukea väestön vähenemisestä kärsiville maille.

Kroatialaisilla on tilanteesta omakohtaista kokemusta. Sen jälkeen, kun Kroatia liittyi EU:hun vuonna 2014, sen noin 4 miljoonasta asukkaasta ainakin 190 000 on muuttanut ulkomaille.

Maastamuuton lisäksi ongelmana on matala syntyvyys.

– Kroatiassa olemme tehneet paljon muutoksia väestöpolitiikkaan, verotukseen, lastenhoitoon ja vanhemmille annettavaan rahaan – teemme niin paljon kuin pystymme. Mutta meidän pitäisi tehdä jotain koko Euroopan tasolla, Plenkovic sanoi sanomalehti Financial Timesille.

Lue myös: Kroatiasta ei riemunkiljahduksia kuulu: Seuraavan EU-puheenjohtajamaan väestökato uhkaa maan taloutta: "Jos olisin 20 vuotta nuorempi, ostaisin menolipun Länsi-Eurooppaan"

Ennusteissa yli 20 prosentin pudotuksia

Itäisen Euroopan väkikatoa selittävät eritoten kaksi viime vuosikymmenten isoa geopoliittista muutosta: Neuvostoliiton romahtaminen ja EU:n laajeneminen. Molemmat ovat lisänneet ihmisten liikkumisvapautta ja mahdollisuutta muuttaa maasta toiseen parempaa elämää etsimään.

EU-komission selvityksen mukaan esimerkiksi Latvian väestö kutistui 27 prosenttia ja Liettuan 23 prosenttia vuosina 1990–2017.

Monien muuttopäätökseen vaikutti myös vuosien 2009–2012 talouskriisi, joka heikensi työllisyysnäkymiä ja elintasoa entisestään. Vaikka tilanne on monessa itäisen Euroopan maassa sittemmin parantunut, palkkataso laahaa edelleen länttä jäljessä ja korruptio ja nepotismi rehottavat yhä.

Ennusteet eivät lupaa tilanteeseen parannusta. YK:n mukaan vuoteen 2050 mennessä väestö vähenee suhteessa eniten Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa – kaikissa noin 20 prosenttia tai enemmän. Myös monet niistä maista, joissa väestön ennustetaan supistuvan 10–20 prosenttia, sijaitsevat itäisessä Euroopassa.

Lue myös: Osa matalasta syntyvyydestä saattaa selittyä lasten saannin lykkäämisellä

Maahanmuuttajia ei haluta

Tilannetta hankaloittaa se, että monet niistä maista, joissa väestö vähenee eniten, suhtautuvat myös kielteisimmin maahanmuuton lisäämiseen.

Vuonna 2017 tehdyn kyselyn mukaan kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvien maiden kärkikymmeniköstä kahdeksan oli itäisessä Euroopassa: Pohjois-Makedonia, Montenegro, Unkari, Serbia, Slovakia, Latvia, Viro ja Kroatia.

Maahanmuuton lisäämisen sijaan monet maat ovat yrittäneet kasvattaa syntyvyyttä. Esimerkiksi Unkarissa pääministeri Viktor Orbanin hallitus tarjoaa aviopareille 30 000 euron lainoja, joita ei tarvitse maksaa takaisin, jos perhe saa kolme lasta.

– Tarvitsemme unkarilaisia lapsia -- ihmiset haluavat, että Unkari pysyy unkarilaisena maana, Orban sanoi viime vuonna.

Lue myös: Huolestuttava raportti: Suomi jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen niin syntyvyydessä kuin tuloissakin